Annen ajatelmia

"Niin maailma muuttuu Eskoni!"

Torstai 4.2.2016 klo 15:31

"Uskotko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?" Tämä kysymys esitettiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan haastattelututkimuksessa viime marraskuussa. 65 % vastasi, että turvattomammassa! STT puolestaan uutisoi, että poliisihallituksen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäillyt raiskausrikosten, pahoinpitelyiden ja seksuaalisten ahdistelutapausten määrät kasvoivat ovat viime vuonna. 

Viranomaiset ja media tuntuvat olevan vallitsevan tilanteen kanssa ymmällään. Mitä, miten ja milloin voidaan kertoa julkisuuteen - jos tekijäksi epäillään ulkomaalaistausta ihmistä? Lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja laittomasti rajat ylittäviin henkilöihin liittyy myös erilaisia lieveilmiöitä. Kriittiset näkökulmat leimataan kuitenkin todella helposti vihapuheeksi. Poliittisille päättäjille tai julkisuuden henkilöille heilahtaa helposti rasisti-kortti. Kuten kävi Teemu Selänteen kommentille sosiaalisessa mediassa. Asian otti esille myös Suomen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaispuheenvuorossaan, jossa hän totesi, että puolin ja toisin eri osapuolet ovat keskittyneet lähinnä haukkumaan toisiaan.

Erityisesti naisiin kohdistuva häirintä on valitettavasti ongelma koko Euroopan alueella. Se tuli esiin mm. Ranskassa Strasbourgissa Euroopan neuvoston istunnossa, joka käsittelee ihmisoikeusasioita. Siihen kuuluu jäseniä 47 eri maasta. Perussuomalaisia siellä edustaa kaksi kansanedustajaa. Olen iloinen saadessani kunnian olla heistä toinen: koen tärkeäksi mahdollisuuden viedä myös kehäkolmosen ulkopuolelta kansalaisilta tullutta viestiä kansainvälisille areenoille. Kuulun siellä Euroopan Konservatiivisen puolueryhmään (ECR), jonka aloitteesta istunnossa käytiin keskustelu naisiin kohdistuvasta häirinnästä Euroopassa.

Omassa puheenvuorossani kerroin, että Suomessa nopeasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä on lisännyt turvattomuuden tunnetta.  Yhtenä syynä ovat erityisesti kulttuurierot: naisten asema Euroopassa ja Suomessa on hyvin erilainen kuin monissa lähtömaissa.  Totesin myös, ettei ole oikein puolustaa vain tulijoita vaan Euroopan neuvoston tulee suojella ja ottaa kantaa myös enemmistöjen puolesta.

Uuden vuoden vaihteessa Euroopan eri maihin rantautui ilmiö, joka on tunnettu islamistisissa maissa nimeltään "Taharrush game", jossa miesjoukko ahdistelee naisia kähminnästä ryöstämiseen, jopa raiskaamiseen asto. Satoja naisia ryöstettiin, häirittiin ja jopa raiskattiin Euroopan eri kaupungeissa pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten toimesta. Media kertoi asiasta vasta päiviä myöhemmin ja silloinkin ikään kuin pakon sanelemana. Painotin puheenvuorossani median erittäin suurta merkitystä siitä, miten asioista voidaan julkisesti keskustella. Ei voi olla - eikä saa olla niin, että näistä asioista tulee tabuja, joista vaietaan ja ne lakaistaan maton alle. Tämä työmatka vahvisti omaa näkemystäni siitä, että Euroopassa kiehuu pinnan alla; niin tänne tulijoiden kuin täällä jo olevien kesken.

Suomessa hallitus on jo viime syksystä lähtien tehnyt merkittäviä muutoksia turvapaikanhakijoiden tuloon liittyvissä toimenpiteissä, mm. lakimuutoksia on valmisteltu monilla eri sektoreilla. Käsittelyaikoja sekä kielteisten päätösten saaneiden poistamista maasta nopeutetaan kuin myös turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksia tullaan heikentämään. Viime kauden lopulla Perussuomalaiset estivät ministeri Huovisen ajaman paperittomien (=laittomasti maassa olevien) terveydenhuollon laajentamislakiesityksen. Toteutuessaan laki olisi tarjonnut yhdet Euroopan laajimmista ilmaisista terveyspalveluista. Silloin ministeri Huovinen (SDP) arvioi ettei laaja, ilmainen terveydenhuolto olisi vetovoimatekijä eikä paperittomia olisi maassa muutamaa tuhatta enempää.

”Niin se maailma muuttuu Eskoni!” taisi Aleksis Kivi jo aikoinaan Nummisuutari-näytelmässä kirjoittaa. 

  

Kommentoi kirjoitusta.

Puheeni Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleisistunnossa 28.1.2016

Torstai 4.2.2016 klo 15:18

FOTC4DE.JPGMr President, dear colleagues,

 

We are talking about a very important issue: Harassment of women

The rapidly increasing amount of asylum seekers in Finland has caused a sense of insecurity, especially as a result of cultural differences: the rights of women in Europe and in Finland are very different to the situation in many countries of origin.

Unfortunately, there are persons among the asylum seekers that do not share these same values. In Finland, individual protection as well as the physical and psychological integrity of persons are basic rights that we are not used to put into question. We take them for granted. We want to protect these values also in the future; go to school, work, hobbies and the grocery store without fear.

The feeling of insecurity has surged among Finns as sexual harassment and even rape have increased, unfortunately through acts committed by asylum seekers. We have heard of similar cases from all over Europe. This cannot and shall not be accepted.

As a result of this situation, children are afraid to go to school, young people are banned from going out in the night and the elderly are too scared to go to the grocery store even in broad daylight. This has raised a debate among the citizens of the need of independent street patrols to ensure the safety of the original population.

The media plays an important role in how these issues are reported and what can be said about them in the public debate. We all know of various side effects connected to immigration and asylum seekers and such views are often silenced. The racist-card is quickly raised when such issues are discussed in a critical tone. However, we must be able to address the problems in a comprehensive way, with their own names and without fanaticism. Being critical is often labelled as hate speech.

The Council of Europe must protect and speak in support also of the majority and underline the rights of women and children in Europe. The Council of Europe must also highlight the responsibility of the media in this difficult situation.

Thank you for your attention. 

blogiin.jpgArvoisa puhemies, ja hyvät kolleegat

Puhumme erittäin tärkeästä asiasta: Naisiin kohdistuvasta häirinnästä.

Suomessa nopeasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä on aiheuttanut turvattomuuden tunnetta erityisesti kulttuurieronäkemysten vuoksi:
naisten asema  Euroopassa ja Suomessa on hyvin erilainen kuin monissa lähtömaissa.

Valitettavasti turvapaikanhakijoiden joukossa on ihmisiä, jotka eivät jaa näitä samoja arvoja.
Suomessa yksilön suoja sekä fyysinen että psyykkinen koskemattomuus ovat perusoikeuksia joitta emme ole tottuneet kyseenalaistamaan.
Ne ovat meille itsestäänselvyyksiä. Niistä haluamme pitää tulevaisuudessakin kiinni; mennä kouluun, töihin ja kauppaan tai harrastuksiin ilman
pelkoa.

Turvattomuuden tunne onkin lisääntynyt suomalaisten joukossa, sillä erityisesti seksuaalinen häirintä ja jopa raiskaukset ovat
lisääntyneet, valitettavasti nimenomaan turvapaikanhakijoiden toimesta.
Olemme saaneet kuulla vastaavista tapahtumista ympäri Eurooppaa. Tällaista ei pidä eikä saa hyväksyä.

Turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt hälyttävästi: lapset pelkäävät mennä kouluun, nuoria kielletään menemästä iltaisin ulos ja vanhukset eivät uskalla mennä kauppaan edes päivällä. Tämä on nostattanut keskustelun kansalaisten halusta
perustaa katupartioita, joilla kantaväestön turvallisuutta halutaan valvoa.

Medialla on suuri merkitys sillä, miten näistä asioista uutisoidaan ja miten niistä voidaan julkisesti keskustella.
Tiedämme kaikki, että turvapaikan hakijoihin, pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyy paljon erilaisia lieveilmiöitä, joista liian usein vaietaan.
Rasisti-kortti vilahtaa nopeasti tapahtumia kriittisesti arvioitaessa.
Näistä asioista pitäisi kuitenkin pystyä puhumaan asiallisesti,  omilla nimillään ja ilman kiihkomielisyyttä.
Kriittisyys leimataan hyvin nopeasti vihapuheeksi.

Euroopan Neuvoston tulee suojella ja ottaa kantaa myös enemmistöjen puolesta, korostaa naisten ja lasten oikeuksia
Euroopassa.
Euroopan neuvoston tulee korostaa myös median vastuuta tässä vaikeassa tilanteessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto!

Tiistai 22.12.2015

Turvapaikan hakijoiden vyöryminen Euroopan halki Suomeen on jakanut suomalaiset kahtia: heihin, jotka avosylin ottavat heidät vastaan ja me, jotka suhtaudumme tilanteeseen kriittisesti. Turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien tai pakolaisten puolesta puhuminen tuntuu olevan trendikkäämpää kuin suomalaisten tai suomalaisuuden puolustaminen. Ikään kuin suomalaisuudesta ei saisi olla ylpeä.

Nyt jos koskaan on aika röyhistää rintakehät ja olla ylpeitä suomalaisesta kulttuurista, meidän omista tavoistamme ja arvomaailmastamme. Meillä suomalaisilla on pitkät perinteet monien kirkollisten pyhien vietossa. Joulu on näistä monelle se tärkein juhla. Torttujen ja pipareiden paistaminen virittää joulutunnelman. Joulukinkun paistaminen puolestaan on yksi haasteellisimmista joulutoimenpiteistä. Joulupöydässä paistaja saa varmasti analyysin siitä, miten kinkun paistaminen on onnistunut. Muistan lapsuuteni jouluista joulukuusen hakemisen. Siihen ei mikä tahansa kuusi käynytkään. Joulukuusen koristelua odotettiin ja pallojen paikka tuumattiin tarkkaan, loppuhuipennuksena laitettiin tähti kuusenlatvaan.         

On vaikea löytää tunteellisempaa paikkaa kuin joulukirkko, jossa kaikuvat kauniit joululaulut ja virret. Adventtipyhien alkaessa kirkot täyttyvät Hoosiannaa laulavista. Koulujen ja päiväkotien joulujuhlissa luetaan jouluevankeliumia. Kevätjuhlissa on kautta aikain laulettu suvivirttä. Nyt näistäkin – ainakin minulle tärkeistä – perinteistä pitäisi luopua, koska ne ovat liian uskonnollisia eikä haluta loukata muita uskontokuntia edustavia. Meillä on kuitenkin oltava oikeus omiin perinteisiimme niin jouluna, pääsiäisenä kuin myös ihan jokaisena arkipäivänä. Turvapaikan hakijat tai maahanmuuttajat arvostavat hekin omaa kulttuuriaan ja tapojaan; ne luovat turvallisuuden tunnetta. Juuri siksi myös meidän suomalaisten täytyy pitää kiinni omista perinteistämme, omasta identiteetistämme. Tutut tavat ja arvot antavat voimaa ja luovat uskoa tulevaisuuteen. 

Joulu on aikaa, jota usein vietetään perheen, läheisten tai ystävien kanssa.

Joulunaika voi kuitenkin olla yksinäisille ihmisille ahdistavaa aikaa.  Toivon, että teillä kaikilla on joku, joka ajattelee juuri teitä. Toivon, että meillä kaikilla on antaa lahjaksi aikaa - vaikka vain puhelinsoiton verran. Uskon, että meillä kaikilla on joku, jota ilahduttaa.

Toivotan kaikille lukijoille joulurauhaa! 

Kommentoi kirjoitusta.

Omaishoidon kehittämiseen kauan kaivattua parannusta

Perjantai 18.12.2015 klo 13:24

Keskiviikkona vuoden 2016 budjetin palautekeskustelussa käsiteltiin mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoja.

Olen puhunut omaishoidosta paljon, lähestulkoon aina ja kaikkialla. Onkin ollut ilo huomata, että nyt ilmassa alkaa olla jo selviä yleisen heräämisen merkkejä siitä, kuinka paljon hyödyntämätöntä potentiaalia omaishoidossa on. Omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on varattu hallitusohjelmassa pysyvää valtion lisämäärärahaa asteittain kasvavasti siten, että vuonna 2018 lisämääräraha on 95 miljoonaa euroa omaishoitajien vapaiden lisäämiseen ja perhehoidon kehittämiseen. Tämä on erittäin hyvä asia! Mieltäni askarruttaa kuitenkin miten omaishoitoon liittyvissä laskelmissa on otettu huomioon esimerkiksi monikulttuurisuus, ja palveluiden tarve sekä kasvavat vaatimukset omaishoidon suhteen.

Suomessa on jo nyt 300 000 omaishoitotilannetta, joista noin 60 000 vaativia ja sitovia, mutta vain 43 000 omaishoitajaa, joilla on sopimus kunnan kanssa. Maailma muuttuu myös Suomessa, ja Suomeen tulee paljon eri-ikäisiä turvapaikanhakijoita ja jatkossa enenevässä määrin myös perheenyhdistämisiä. Jatkossa siis myös omaishoito monikulttuuristuu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tämä on kenttäväen eli viranomaisten ja kolmannen sektorin mukaan nouseva ja kasvava trendi. Jo nyt on tarvetta omaishoito-oppaisiin niin persian, venäjän kuin kurdin kielelläkin.  

Eduskunnan hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuoltojen palvelumaksujen korotus on herättänyt muiden aiheiden lomassa paljon keskustelua.  Omassa puheenvuorossani halusin muistuttaa, että asiakasmaksulaissa määritellään, mitä maksut saavat enintään olla ja ne ovat enintään tuotantokustannusten maksimimäärä. Kunnat itse päättävät korottavatko he maksuja, ja jos korottavat niin rajataanko mahdollisesti pienituloiset pois korotettujen maksujen piiristä. Kuten tiedämme kaikki, niin tuotantokustannukset ovat käytännössä paljon suuremmat kuin se, mitä asiakkaalta peritään. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkärimaksu on ensi vuonna 20 euroa 90 senttiä, ja tuotantokustannukset olivat viime vuonna lähes 120 euroa, puhumattakaan sairaalan tehohoitovuorokausista.  Meillä kaikilla on huoli juuri pienituloisten julkisten palveluiden saatavuudesta.

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden 2016 budjetin palautekeskustelusta

Perjantai 18.12.2015

Eduskunta aloitti vuoden 2016 budjetin palautekäsittelyn maanantaina yleiskeskustelulla. Tiistaina siirryttiin käsittelemään ensi vuodelle osoitettuja määrärahoja hallinnonaloittain. Alla tiivistetysti puheenvuoroissani esiin tuomiani näkökulmia.

Turvapaikanhakijat kuluttavat oikeuslaitoksen resursseja kohtuuttomasti

Suomen heikko taloudellinen tilanne heijastuu myös oikeuslaitoksen käytössä oleviin voimavaroihin.

Omassa puheenvuorossani korostin kesällä laajasti eskaloituneen turvapaikanhakijatilanteen ja sen pitkään jatkuneen hallitsemattomuuden aiheuttamia mittavia lisäkustannuksia, jotka muodostavat ensi vuoden talousarvion epävarmimman osuuden. Oikeusministeriön hallinnonalalla turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee näkymään varsinkin nousevina turvapaikanhakijoiden oikeusapukuluina sekä turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten määrän kasvuna. Kielteisen päätöksen saanet kun voivat päätöksestä valittaa.

Hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä osoitetaan lisämäärärahaa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn. Pidän tätä hyvänä ratkaisuna sillä on erittäin tärkeää, että nämä valitukset käsitellään mahdollisimman nopeasti.

 

Sisäinen turvallisuus vai sisäinen turvattomuus?

Sisäministeriön hallinnonalan budjetista keskusteltaessa huomio kiinnittyi eritoten sisäiseen turvallisuuteen, tai kuten puheenvuorossanikin totesin, kyse on jo ennemmin sisäisestä turvattomuudesta.

Maassamme vallitsee tilanne, jossa sisäisen turvallisuuden kestävyyttä koetellaan sekä kansalaisten että poliisin näkökulmasta. Poliisin työtehtävien kenttä paisuu yhä vähenevän väkimäärän johdosta. Turvapaikanhakijat lisäävät painetta poliisin resursseissa ja yleisessä jaksamisessa. Tämä vakava viesti tulee kentältä. Päijät-Hämeessä jo nyt olevat vastaanottokeskukset työllistävät poliisia muiden velvoitteiden ohessa, ja työtehtäviä joudutaan priorisoimaan. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa 300 000 euroa paikallispoliisien toimintaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuneiden tehtävien hoitoon, kiitos siitä. Kysyin ministeriltä myös hänen mietteitään siitä miten taloudelliset ja henkilöresurssien paineet pystytään hoitamaan niin, että poliisit jaksavat työssään ja kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi.

Kuten monet muut edustajat, myös minä saan päivittäin postia kansalaisilta, jotka kertovat pelkäävänsä omasta, perheensä tai läheistensä puolesta. Erityinen huoli on myös kuntapäättäjän näkökulmasta se, ettei kuntapäättäjiltä kysytä mielipidettä vastaanottokeskuksen perustamisesta paikkakunnalle. Näin sen ei pidä olla. Ei voi olla oikein, että laskut kotouttamisen jälkeen lankeavat kuntalaisten maksettaviksi.

 

Maanpuolustusjärjestöjen tukemiseen lisäresursseja

Yleinen asevelvollisuus on keskeinen osa Suomen puolustusta. Yleisellä asevelvollisuudella on vankka tuki niin asevelvollisten, valtion johdon kuin kansankin parissa. Maamme puolustamisen mahdollistavat yleinen asevelvollisuus ja hyvin koulutettu reservi. Reserviläisten taitoja ylläpidetään omaehtoisen harjoittelun kautta mutta myös kertausharjoitusten sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta. 

Hallitusohjelman mukaisesti reservin kertausharjoitusten määrä pidetään riittävänä. Myös vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli Suomen puolustusjärjestelmissä. Tämän totesi myös valiokunta. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnalla vahvistetaan reservin suorituskykyä sekä yleistä maanpuolustustahtoa.

 Tieverkosto kuntoon!

Liikennepolitiikka ja liikennejärjestelmät nivoutuvat tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin. Erityisesti ne vaikuttavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, talouteen, työllisyyteen ja alueiden kehittämiseen. Hallitus varsin perustellusti panostaa liikenneverkkoon parantamalla erityisesti tie- ja rataverkon kuntoa asteittain kuluvan hallituskauden aikana. Liikenneinfran kertyneen korjausvelan pysäyttämiseksi on varattu yhteensä 600 miljoonaa euroa vuosille 2016—2018.

Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään 40 miljoonan euron kohdentamista 10 eri pääluokan alle. Päijäthämäläisenä kansanedustajana iloitsen Kimolan kanavan kunnostamisen mahdollistavan rahoituksen myöntämisestä. Kimolan kanavan kunnostaminen on ylimaakunnallinen kehittämishanke, jonka aloittamista ajoimme aktiivisesti jo viime vaalikaudella. Hankkeella on laajat alue- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset erityisesti matkailuelinkeinojen kannalta mutta myös muun yritystoiminnan näkökulmasta.  

Puheenvuorossani toin esiin huoleni Päijät-Hämeen kestämättömästä tieverkon korjausvelanmäärästä, ja kysyin ministeriltä onko hän nyt viimein se ministeri joka tulee näyttämään vihreää Lahden eteläisen kehätien (VT 12) hankkeelle.

Päijät-Hämeessä on Lahden eteläisen kehätien vt 12 rakentamista suunniteltu vuosikymmenien ajan. Nykyisin tielinjaus kulkee tärkeiden ja arkojen pohjavesialueiden päällä. Tiellä kulkee päivittäin paljon rekkoja, joiden sisältö aiheuttaisi maaperään joutuessaan korvaamatonta vahinkoa pohjavesille. Erilaisia läheltä piti tilanteita tapahtuu päivittäin. Vilkkaasti liikennöity tie kulkee Lahden kaupungin läpi. Lähellä on kouluja, ja kohta myös uusi Lahden matkakeskus avautuu. Liikenneministeri Berner totesi, että rahoitusmallit ja erityisesti uusien rahoitusmallien etsiminen on keskeinen asia myös liikennehankkeissa. Tämä kireä taloustilanne vaatii innovatiivisuutta sekä ennakkoluulottomuutta sekä myös vastuunottoa. Täällä on painotettu paljon sitä, että valtion pitää kantaa vastuuta myös liikennehankkeista eikä sälyttää vastuuta kunnille. 

Hollola ja Lahti pyrkivätkin toimimaan edelläkävijöinä innovatiivisten liikenne- ja rahoitusratkaisujen etsijöinä. Kunnat ovat tarjonneet hallitukselle mahdollisuutta hyödyntää kuntien 28 prosentin rahoitusta hankkeelle. Se vaatisi uutta lainsäädäntöä ja uudenlaista otetta suurien tieliikennehankkeiden toteutukseen. Olen erittäin iloinen siitä, että alueen poliittiset päättäjät ja kahden eri kunnan päättäjät sekä myös täällä eduskunnassa niin opposition kuin hallituksenkin edustajat ovat tiukasti tämän hankkeen takana.

 

Tietojärjestelmien kehittäminen kallista mutta välttämätöntä

Hallitus pääsi menneenä syksynä sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskeisimmistä suuntaviivoista. Tuleva sote-uudistus tulee olemaan lähitulevaisuuden suurin haaste, ja jotta säästötavoitteisiin päästäisiin, julkiset palvelut toimisivat ja kansalaiset sekä niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat voisivat luottaa tiedonkulkuun ja sen virheettömyyteen, on tietojärjestelmien kehittäminen välttämätöntä. Hallitus on käynnistänyt julkisten palveluiden digitalisointia koskevan kärkihankkeen, johon ensi vuonna osoitetaan 27,5 miljoonaa euroa, muun muassa kansallisen palveluarkkitehtuurin kokonaisuuden kehittämiseen. Tähän liittyvät asiat muodostavat järjestelmien välisen integraation, ja eri järjestelmien välillä on oltava toimivat rajapinnat. Myös ne ihmiset on otettava huomioon, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita.

Kommentoi kirjoitusta.

Kärkihankkeena trendikäs omaishoito

Tiistai 10.11.2015 klo 13:54

Rosalynn Carter  on viisaasti sanonut: ”Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia; heitä, jotka ovat omaishoitajia; heitä, joista tulee omaishoitajia  ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia!”

Moni mieltää omaishoidon vain ikäihmisten tekemäksi työksi. Omaishoitosuhteita on kuitenkin hyvin erilaisia; ikäihmiset hoitavat toisiaan, vanhemmat sairaita tai vammaisia lapsiaan tai vanhempaansa ja ehkäpä myös nuoria aikuisia, jotka hoitavat nuorempia sisaruksiaan ja/ tai vanhempaansa. Etäomaishoito puolestaan on kasvava trendi; moni pitää huolta läheisistään työssäkäyntinsä ohella.

 

Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi ovat Helsingin yliopistolla tehneet tutkimuksen: ”Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen”. Siinä tutkittiin työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamista. Läheishoivalla tarkoitetaan epävirallista, yleensä perhepiirissä tapahtuvaa hoiva- ja huolenpitotyötä. Tutkimuksen mukaan jo nyt lähes kolmannes työssä käyvistä hoitaa apua tarvitsevaa perheenjäsentä tai muuta läheistä korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi. Läheishoivan oletetaankin kasvavan väestön ikääntymisen myötä. Tutkimuksessa todetaan, että Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselyn mukaan 28 prosenttia työssäkäyvistä (n. 700 000) huolehti työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä. Hoivavastuita oli eniten 45 vuotta täyttäneillä työssäkäyvillä.

 

Itselleni erittäin mieleinen kärkihanke Sipilän hallitusohjelmassa on kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen ja ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. Painopiste on omaishoitajien jaksamisen tukemisessa ja erityisesti vapaapäivien lisäämisessä sekä omaishoitoa korvaavan sijaishoidon monipuolistamisessa. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia on tarkoitus tukea ja helpottaa omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Esimerkiksi vammaisen lapsen perhe joutuu melkoiseen byrokratian myllytykseen: työnantaja, kunta, sairaala, Kela, verottaja, vakuutuslaitos, päiväkoti, koulu, eri terapeutit, vammais- ja sosiaalityöntekijät, AVI jne. jne. Kanssakäynti jokaisen tahon kanssa vaatii jaksamista ja sinnikkyyttä. Parisuhde jää usein hoitamatta. Siksi mielestäni omaishoitoperheiden jaksamiseen kokonaisuutena pitää kiinnittää huomiota. 

 

Omaishoitaja-nimikettä käytetään usein vain niistä hoitajista, jotka ovat tehneet sopimuksen omaishoidosta ja saavat omaishoidon tukea. Omaishoito ei ole palvelu, vaan se on hoitomuoto. Omaishoito pitää nähdä laajempana yhteiskunnallisena toimintana ja omaishoitaja kumppanina yhteiskunnallisessa järjestelmässä. Tietoa omaishoitajuuden linkittymisestä yhteiskuntaan on mahdollista saada tiistaina 24.11.2015 klo 14-18 Lahdessa (Sammonkatu 8) Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja läheiset ry:n järjestämillä Omaishoitomessuilla. Tavattavissa on Lahden kaupungilta useita eri toimijoita mm. vammaispalvelut, asiakasohjausyksikkö Siiri ja suun terveydenhuolto. Myös KELA:n asiamies, Sosiaaliasiamies, Kriisikeskus ja monia muita tahoja on tavattavissa.

Läheisen sairaskohtaus, sairaan tai vammaisen lapsen syntymä voi muuttaa elämän täysin. Meistä kaikista voi tulla omaishoitaja - tai omaishoidettava. Yllättäen – ja pyytämättä…

Kommentoi kirjoitusta.

Välikysymyskeskustelusta

Torstai 22.10.2015 klo 15:44

Eilisessä täysistunnossa käsiteltiin opposition esittämää välikysymystä, hallituksen leikkauksien vaikutuksista eläkeläisiin. Hallitus on valmistellut budjetin haastavissa olosuhteissa. Edellisvuosien hallitusten toimintakyvyttömyys on osaltaan ajanut Suomen talouden tilanteeseen, jossa leikkaukset ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Olen pitänyt osaltani omaishoitoa koskevaa keskustelua voimallisesti käynnissä jo pitkään. Hallitusohjelmassa neljäntenä kärkihankkeena onkin kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa. Tämä on itselleni erittäin mieleinen kärkihanke. Omaishoito pitää nähdä laajempana yhteiskunnallisena toimintana. Omaishoito ei ole palvelu, vaan se on hoitomuoto ja tulee sellaisena nähdä myös lainvalmistelussa. Omaishoitaja pitää nähdä kumppanina yhteiskunnallisessa järjestelmässä.

Omaishoitoa on monenlaista, jokainen hoitosuhde on omanlaisensa. Esimerkiksi etäomaishoito on nouseva trendi: moni työssäkäyvä hoitaa työnsä ohella ikääntyvää omaistaan tai läheistään, joka asuu ehkä toisessa kaupungissa. Siksi olenkin erittäin iloinen, että hallituksen tavoitteena on tukea omais- ja perhehoitajien hyvinvointia erilaisilla toimenpiteillä ja näin helpottaa omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittamista. 

Hallitus uudistaa omais- ja perhehoitoa lainsäädännön muutoksilla. Kiitos tästä hallitukselle, tätä on odotettu. Painopiste on omaishoitajien jaksamisen tukemisessa ja erityisesti vapaapäivien lisäämisessä sekä omaishoitoa korvaavan sijaishoidon monipuolistamisessa. Kärkihankkeen lähtökohtana on, että iäkkäille ovat ensisijaisia omaan kotiin annettavat toimintakykyä ylläpitävät palvelut. Tämä on erittäin tärkeä hanke. Jos ei pidetä huolta ikääntyvistä omaishoitajista ja heidän jaksamisestaan, meillä on laitoshoidossa sekä hoitaja että hoidettava. 

Kärkihankkeessa toteutetaan muun muassa uudistuvia kuntakokeiluja.Välikysymyskeskustelussa kysyinkin ministeriltä, miten hallitus on aikonut järjestää omaishoitoon tarkoitetun rahankäytön seuraamisen ja valvonnan siten, että se menee oikeaan kohteeseen. Tämä on olennaista, jotta tämä sinänsä erinomainen panostus ja lakiesitys toteutuvat tarkoitetulla tavalla.

Ministeri Rehula vastasi kysymykseeni seuraavasti ”Meillä on valtionosuusjärjestelmä, jossa siis sosiaalihuoltoon, sosiaalitoimeen, terveydenhuoltoon ovat valtionosuudet, joka on könttäraha, mutta yksi osa tätä valmistelua on se, että se 75 miljoonaa ihan aikuisten oikeasti tulisi omaishoitajien tilanteen parantamiseen. Se on nyt se työ, jota ministeriössä valmistellaan ja tehdään.”

Kommentoi kirjoitusta.

Tavattavissa Riihimäellä

Perjantai 9.10.2015 klo 13:58

Riihimaki_9.10.2015.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

"Uusi päivä kaiken muuttaa voi!"

Perjantai 9.10.2015 klo 13:51

Gallupit aaltoilevat, hallitusvastuun ottamisen jälkeen oli odotetavissa että notkahdus tulee. Ihmisillä on tottakait paljon odotuksia PS:n varalle, mutta aikaisempien hallitusten tekosia ei kukaan pysty muuttamaan parissa kuukaudessa. Odotukset ovat olleet kovat, mutta tämän hallituksen toiminta-aikaa on kulunut vasta muutama kuukausi.

Nyt ollaan tilanteessa joka on ennen näkemätön vaikea  monella saralla:
1.Taloustilannetta yritetään kääntää pois velalla elämisestä. Edellisten hallitusten päätöntä toimintaa on yritettävä korjata eikä se ole kivutonta.

2. Samaan aikaan koko Euroopan on yllättänyt ennennäkemättömän laaja turvapaikanhakijoiden tulva.Ei yksikään maa Euroopassa ollut tällaiseen varautunut. Suomessa tähän asiaan liittyvä kritiikki on helpointa kohdistaa Perussuomalaisiin. Ps:n  ministerit aloittivat kuitenkin heti työsarkansa alussa ennennäkemättömän laajat selvitykset liittyen turvapaikan hakijoihin mm. erilaisten sosiaalietuuksien suhteen. Kansalaiset odottavat tuloksia herkeämättä, mutta ne eivät vielä ole ulospäin selkeästi näkyviä.
Ymmärrän ihmisiä varsin hyvin. Meillä kaikilla on samat pelot, eivät kaikki tänne tulleet ole avuttomia ja sotaa paossa.
Perussuomalaiset ministerit ovat tehneet koko hallituskauden rajusti töitä ja siitä esimerkkinä tänään ministeri Hanna Mäntylän erinomainen tietopaketti missä mennään turvapaikan hakijoiden osalta.

3. Kreikan tukipaketin osalta PS ei voinut mitään;EVM päätöstä vastustimme viime kaudella juuri tällaisista syistä. Tuen myöntämistä Suomi ei yksin voinut estää.
 
Työ ja työllisyys nostaa Suomen talouden, siihen hallitus satsaa ja sillä saamme lisää vientiä. Suomalaisissa on voimaa ja osaamista. Rakennemuutokset eivät ole aina mukavia. Mutta niitä on yksityisellä sektorilla tehty maailman sivu. Olen itsekin saanut niistä osani. Eihän se kivaa ole, että työtehtäviä, lomaetuuksia tai päivystyskorvauksia sorvataan. Päivystyskorvausten lopettaminen oli lähes ilmoitusluontoinen asia. Lomien sijaisuuskorvaukset oli helppo lopettaa muuttamalla työtehtävät tehtäviksi tiimeissä. Muutoksiin oli vain sopeuduttava. Eikä kivaa ollut myöskään saada kesken työpäivän tekstiviesti, että minut oli myyty toiseen yritykseen. Otin sen asian kuitenkin "Ilon kautta" ja totesin, että olihan se hyvä, kun kelpasin 20-vuoden työsuhteen jälkeen vielä myytäväksi. Suoja-aikaa irtisanomiselle uuden työnantajan palveluksessa annettiin peräti vuosi. Noh, lomautuksista ei tässä nyt sen enempää, nekin ovat arkipäivää.
Puolueiden eilisen gallup-lukeman viesti on otettava vakavasti. Mutta  nyt ei pidä antaa periksi. Gallupluku kertoo että töitä on sitkeästi jatkettava,  Erityisesti nyt meillä on vahva tekemisen meininki, onhan meillä on edustajat pöydissä joissa voimme vaikuttaa päätöksiin. Tätä on odotettu. Politiikka on pitkäjänteistä työtä, vastoinkäymiset on tehty voitettaviksi.
 
Lainaan loppuun 92-vuotiaan veteraanikansanedustaja Mikko Vainion suosimaa slogania: "Uusi  päivä kaiken muuttaa voi!"

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden 2016 budjettiesityksestä

Perjantai 9.10.2015 klo 10:48

Hallitus esitteli vuoden 2016 talousarvion tiistaina 29.9. Sen jälkeen on eduskunnan täysistunnossa käyty kiivasta keskustelua Suomen talouden tervehdyttämisen keinoista. Itse en valitettavasti päässyt osallistumaan tähän mielenkiintoiseen debattiin, sillä osallistuin Euroopan neuvoston parlamentaariselle istuntoviikolle Strasbourgissa.

Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut jo usean vuoden ajan, samalla kun työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidenneet. Lisähaasteensa julkisen talouden kestävyydelle tuo väestön ikääntyminen. Suomi on velkaantunut noin seitsemän miljardia euroa vuodessa jo seitsemän vuotta.

Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista talouden tehohoitoa. Hallitus onkin ryhtynyt päättäväisiin toimiin, joilla yhteiskuntamme uudistetaan vastaamaan 2000-luvun haasteisiin, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Velaksi eläminen lopetetaan vuoteen 2021 mennessä.

Eduskuntakeskustelussa on ilmennyt, että oppositiolla ei ole esittää omia konkreettisia vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Erityisesti hallituksen aikeita leikata koulutuksesta ja sosiaalietuuksista on arvosteltu kovin sanoin. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvinvointivaltion budjetista suurimmat menot kohdistuvat juuri koulutukseen ja sosiaalietuuksiin. Näin ollen säästöt näillä alueilla ovat tässä taloustilanteessa väistämättömiä. On mahdotonta tehdä yhtä suuria säästöjä leikkaamalla muilta alueilta koskematta lainkaan koulutukseen ja sosiaalietuuksiin. Tämä tarkoittaisi käytännössä näiden toimintojen, kuten esimerkiksi Puolustusvoimien, täydellistä lakkauttamista, eikä tällä siltikään saataisi aikaan yhtä merkittäviä säästöjä.

Perussuomalaiset kantavat vastuuta hallituksessa vakaasti ja rauhallisesti. Lukuisia Perussuomalaisten ajamia tavoitteita on sisällytetty hallituksen antamaan budjettiesitykseen. Vuoden 2016 budjetti keventää työn verotusta erityisesti pieni- ja keskituloisilta 450 miljoonalla eurolla. Vastaavasti suurituloisten verotusta tullaan kiristämään laskemalla ylimmän veroluokan alarajaa 90 000 eurosta 72 300 euroon. Yle-veron indeksijäädytys johtaa veron nousuun 70 euroon, jolloin sen piiristä poistuu noin 300 000 kaikkein pienituloisinta. Takuueläke nousee 23 euroa kuukaudessa. Myös autoveron asteittainen 200 miljoonan euron alennus alkaa tulevana vuonna.

Osa hallituksen leikkauksista tekee kipeää, vaikka järjestelmätasolla muutoksia ei niinkään tapahdu. Koulutusjärjestelmämme ei romahda, vaikka oppositio sillä pelotteleekin. Eläkkeensaajien asumistuen saajat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen vaikutuksia eläkkeensaajan asumistuen saajiin tullaan kuitenkin onneksi lieventämään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Kelan korvauksia leikataan, päivähoito-oikeutta rajoitetaan ja työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata uudistetaan. Rajalliset voimavarat keskitetään sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Budjetti sisältää historiallisen paljon ja viimein lisäpanostuksia myös liikenneverkon kunnon parantamiseen. Perusväylänpitoon lisätään 132 miljoonaa euroa.

Henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen hallituksen päätökseen tukea kuntien peruspalvelujen kehittämisen jatkamista. Osana tätä lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta parannetaan 10 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös esittänyt omaishoidon kehittämiseen 9,5 miljoonaa euroa. Omaishoito on yksi niistä asioista, johon meidän Suomessa tulisi panostaa entistä enemmän, varsinkin nyt kun ikääntyvien määrä väestössä tulee vain nousemaan. Yksi omaishoitosopimus kustantaa kunnalle noin 13 200 euroa vuodessa, kun taas yksi laitospaikka maksaa vuodessa jopa 80 000 euroa.

Heikko taloudellinen tilanne on suorassa yhteydessä siihen miten pystymme vastaamaan meihin ulkopuolelta kohdistuviin uhkiin. Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää Puolustusvoimilta kykyä ennakoivan puolustusvalmiuden kohottamiseen, ja tehtävää vastaavaa todellista suorituskykyä. Budjetissa onkin esitetty Puolustusvoimien materiaalihankintoihin 50 miljoonan euron lisäystä. Lisärahoituksen määrä nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Hallituksen tavoitteena on myös lisätä arjen turvallisuutta ja puuttua tehokkaasti ongelmiin, jotka vähentävät turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Budjetissa on osoitettu 50 miljoonaa euroa lisää sisäiseen turvallisuuteen vuodelle 2016. Kehitysyhteistyöstä leikataan hallitusohjelman mukaisesti 330 miljoonaa euroa. Sen lisäksi on päätetty, että päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysapuun. Tästä huolimatta kehitysyhteistyöhön jää edelleen noin 500 miljoonaa euroa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kellokortti leimattu

Tiistai 28.4.2015

Eduskuntatyö käynnistyi viime viikon torstaina eduskuntaryhmien järjestäytymisellä. Perussuomalaiset jatkavat samalla, hyväksi havaitulla puheenjohtajakokoonpanolla.

Eilen maanantaina 27.4. tarkistettiin valittujen kansanedustajien valtakirjat, joten uusi eduskuntakausi pyörähti käyntiin. Tänään tiistaina oli kauden ensimmäinen täysistunto, jossa valittiin puhemiehistö. Lisäksi ryhmien puheenjohtajien välillä käydään neuvottelut valiokuntien puheenjohtajuuksista. Edustajien valiokuntapaikkoja ei ole vielä jaettu. Keskiviikkona valtiopäivät avataan virallisesti.

Tänään pidettiin myös vaalikauden ensimmäinen Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kuukausikokous.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos X 6743

Perjantai 24.4.2015

Tämän viikon päällimmäisenä tunteena on ollut kiitollisuus. Kiitos kaikille äänestäjille ja tukijoukoille! On ilo jatkaa tätä työtä! Ylitin viime eduskuntavaaleissa saamani äänimäärän, se tuntui melkeinpä liian hyvältä ollakseen totta! Se kertonee myös siitä että äänestäjät ovat olleet tyytyväisiä työhöni. Se on parasta palautetta!

Perussuomalaiset pitivät kolme paikkaa Hämeen piirissä ja päijäthämäläisiä edustajia valittiin eduskuntaan yhteensä kahdeksan. Tästä on hyvä lähteä tekemään yhteistyötä maakunnan edunvalvonnan ja kehittämisen saralla. Niin Päijät-Hämeessä kuin koko Suomessakin on nyt saatava työllisyys nousuun!

Torstaina eduskunnassa jo hieman kuhisi, kun ryhmät järjestäytyivät. Oli ihanaa nähdä vanhoja kollegoja sekä uusia kasvoja. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtoon valittiin tuttu ja tehokas kolmikko: Jari Lindström, Maria Lohela ja Kaj Turunen. Maanantaina vuorossa on valtakirjojen tarkistus, tiistaina puhemiehistön valinta ja keskiviikkona valtiopäivät avataan virallisesti. Odotusta on kuitenkin edelleen aika lailla ilmassa, sillä vasta hallitusneuvottelujen valmistumisen myötä kausi saadaan kunnolla käyntiin.

Kommentoi kirjoitusta.

Varmista, että etujasi puolustaa päijäthämäläinen kansanedustaja!

Tiistai 14.4.2015

Viimeinen kuukausi on ollut antoisaa aikaa vaalikentillä. Ihmisten tapaaminen, lukuiset halaukset ja tarinat antavat voimaa tehdä tätä työtä. Olo on kiitollinen. Minulla on ollut matkassa upea tukiryhmä, joka jaksaa puurtaa ja tsempata. Ennakkoäänestyksen aikaan päivittäin saapuvat viestit siitä, että joku on antanut äänensä minulle lämmittävät sydäntä yhtä lailla joka kerta. Näitä ihmisiä ja heidän näkemyksiään haluan eduskunnassa edustaa jos minut tulevana sunnuntaina uudelleen valitaan!

Suomi tarvitsee muutoksen. Uudet työpaikat takaavat verotuloja ja hyvinvointia. Äänestäjät päättävät nyt Suomen suunnan seuraaviksi vuosiksi. Päijät-Häme tarvitsee päijäthämäläisiä edustajia eduskuntaan. Käytä ääntäsi!

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Elvytetäänkö vai ei?

Perjantai 20.3.2015

Joukkoja on johdettava edestä, totesi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Johtajan pitää ensin ansaita joukkojensa luottamus. Vasta sen jälkeen johtaminen onnistuu. Valitettavasti pääministeri Stubb huumaantui saamastaan äänimäärästä EU-vaaleissa ja unohti sen tärkeimmän: pääministeri edustaa koko kansaa.

Tämä vaalikausi on ollut poikkeuksellinen. Sen ovat todenneet monet eduskuntatyön konkarit, toimittajat, asiantuntijat ja myös kansalaiset, jotka ovat pöyristyneet hallituksen keskinäisestä riitelystä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskuntapuheet on tältä vaalikaudelta pidetty

Perjantai 13.3.2015

Viimeisellä istuntoviikolla eduskunnassa on kuohunut. Istunnot ovat kestäneet pitkälle iltaan ja todellisuus siitä, mitkä kaikki asiat jäävät tältä eduskunnalta käsittelemättä alkaa valottua. Hallituspuolueet ovat itse kaataneet toinen toisensa jälkeen hallituksen omia lakiesityksiä, joita ovat kiihkeästi aiemmin ajaneet.

Huomisen viimeisen täysistunnon jälkeen eduskunta hiljentyy vaalitauolle ja eduskuntatalo menee kaksi vuotta kestävään remonttiin. Suuri valiokunta kokoustaa kuitenkin myös vaalitauon aikana pari kertaa ja onpa edessä vielä yksi Pohjoismaiden neuvoston istuntokin. Eduskuntavaalit pidetään 19. huhtikuuta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunta ei edustanut tänään kansan enemmistöä kansalaisaloitteen osalta

Perjantai 6.3.2015

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla ei mennyt eduskunnassa läpi. Aloite kumottiin tänään täysistunnon äänestyksessä äänin 143–48. Kaikki perussuomalaiset kansanedustajat äänestivät aloitteen puolesta. Lausumaesitys sen sijaan hyväksyttiin äänin 89-93: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua!"

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kotitarvekalastuksella on merkitystä

Torstai 5.3.2015

Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin uutta kalastuslakia. Uudistusta on työstetty jo pitkään ja tarkoituksena onkin nyt uudistaa jo vuonna 1982 säädetty kalastuslaki. Lakiesityksen tavoitteena on turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Lisäksi esitys pyrkii järjestämään kalavarojen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisesti kestävän käytön nykyistä paremmin.

Jälleen kerran: tavoite hyvä, mutta toteutus heikko! Esitys on jälleen osoitus hallituksen heikosta valmistelusta, joten maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset  valiokunnan jäsenet jättivät mietintöön vastalauseeseen, jossa esitetään lakiesityksen hylkäystä. Uudistus olisi hyvä aloittaa alusta heti seuraavan vaalikauden alussa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Omaishoitajien äänitorvi eduskunnassa

Torstai 26.2.2015

Minulla oli eilen illalla vaikea tilanne eduskunnan täysistunnon puhujakorokkeella. Tunteita oli vaikea pidätellä. Puhuin omaishoidosta. Jokaiseen mainitsemaani asiaan liittyy aito ja minulle luottamuksella kerrottu elämäntilanne. Mutta mikä surullisinta, ne eivät ole ainutkertaisia tarinoita, vaan valitettavasti esimerkkejä reaalielämästä.

Käsittelyssä oli Lauri Heikkilän ja muiden PS edustajien tekemä lakialoite omaishoidon palkkion verottomuudesta ja siirtämisestä KELA:n vastuulle. Moni kansanedustaja on vaalien alla "mukakiinnostunut" asiasta, mutta aikaa ei näköjään riittänyt lähetekeskusteluun. Keskusteluun osallistuivat vain: Lauri Heikkilä (PS), Anna Kontula (VAS), Anne Louhelainen (PS), Pirkko Ruohonen-Lerner (PS), Ritva "Kike" Elomaa (PS), Osmo Kokko (PS) ja Lea Mäkipää (PS). Omaishoitajat ympäri Suomen, tässä ovat teidän äänitorvenne eduskunnassa!

Lue lisää »

1 kommentti .

Homealtistunut - luulosairas?

Keskiviikko 25.2.2015 klo 16:56

Eduskunnan käsittelyssä oli tiistaina hallituksen esitys työtapaturma- ja ammattitautilaiksi, joka on pääsääntöisesti kannatettava ja sille on tarvetta. Käytin aiheesta puheenvuoron, jossa korostin sitä, että jatkossa säännöksiä on tärkeää uudistaa niin, että niistä tulee entistä tarkempia ja yksityiskohtaisempia. Tämän esityksen hyvä ja kannatettava parannus on, että korvauskäsittelyä ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyä pyritään nopeuttamaan korvausprosessia koskevia määräaikoja lyhentämällä.

Valitettavasti esityksessä ei kuitenkaan puututa työpaikalla ilmenneistä home- ja kosteusvaurioista aiheutuneisiin terveyshaittoihin, jotka ovat yhä yleisempiä. Usein home- ja kosteusvaurioista aiheutuvat ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä ja sairauden diagnosointi on erittäin vaikeaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsen etu taattava uudessa perhehoitolaissa!

Keskiviikko 25.2.2015

Hallituksella tuntuu olevan taas fokus ja kustannuslaskelmat hukassa. Eduskunta käsitteli tiistaina perhehoitolakia, josta olen saanut paljon kriittistä kansalaispalautetta. Yhteydessä ovat olleet jälleen ne arjen asiantuntijat, eli perhehoitajat ja sijaisperheiden vanhemmat itse. He, joiden elämään lakimuutos ensisijaisesti vaikuttaa. Toin heidän äänensä kuuluville myös eduskunnan täysistunnossa.

Hallituksen esitys perhehoitolain uudistamiseksi on joiltain osin hyvä. Jätimme kuitenkin valiokunnan mietintöön vastalauseen, sillä lain valmistelussa ei ole otettu kokonaiskuvaa riittävästi huomioon.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »