Annen ajatelmia

"Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy!"

Torstai 25.1.2018 klo 21:45


Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa Eduskunnan työtä. Osa kansanedustajista kuuluu kansainvälisiin yhteistyöelimiin, joista Euroopan neuvosto (EN) on vanhin ja laajin. On kunnia kuulua niiden kymmenen suomalaisen kansanedustajan joukkoon, joka osallistuu EN:n komiteakokouksiin ja yleisistuntoon neljästi vuodessa. Seuraava kokous pidetään eduskunnan istuntotauolla tammikuun lopulla.

Eurooppa on ollut viime vuodet sekä sisäisten että ulkoisten mullistusten kourissa. Se on heijastunut myös Euroopan neuvoston työssä. Venäjän ja Euroopan jännitteiset suhteet ovat olleet vahvasti tapetilla. Venäjän valtuuskunta ei ole osallistunut yleiskokouksen toimintaan huhtikuun 2014 jälkeen. Venäjä protestoi poisjäämisellään yleiskokouksen päätöstä siitä, että siltä poistettiin äänioikeus Ukrainan tilanteen johdosta. EN:n toimintaan tuo kiistatta haastetta myös Venäjän ilmoitus, ettei se ei enää maksa kolmannesta EN-jäsenmaksuosuudestaan.

Turkki on ollut EN:n jäsen vuodesta 1950. Maan viime vuosien tapahtumien vuoksi EN päätti kuitenkin palauttaa Turkin monitoroinnin kohteeksi. Turkki vastusti päätöstä ja ilmoittikin haluavansa luopua kuudenneksi suurimman rahoittajan roolista. Lisäksi Euroopan jäsenmaiden talous- ja pakolaistilanne luovat haasteita ja herättävät huolta demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta. Niiden kehittymisen seuranta ja tarkastelu ovat EN:n keskeistä toimialaa.

Tammikuun EN:n istunnossa on kuultavana mm. Armenian presidentti. Tilanne Azerbeizenin ja Armenian välillä on erittäin herkkä. Olin joulukuussa työmatkalla Armeniassa Alliance of Conservatives and Reformists in Europe (ACRE) –puolueiden huippukokouksessa ja pidin siellä puheenvuoron osuudessa ”Trade and Economy”. ACRE on Euroopan kolmanneksi suurin puolueryhmittymä, jonka jäsen Sininen tulevaisuus rp. on. Yhteistyössä on mukana mm. Islannin itsenäisyyspuolue, Iso-Britannian konservatiivipuolue ja yhdeksän eri alueellista kumppanipuoluetta, mm. USA:n republikaanipuolue. Osallistujia huippukokouksessa oli lähes 700: Euroopan lisäksi Australiasta, Intiasta ja El Salvadorista.

Vuonna 2019 Suomen kansainvälinen vaikuttaminen korostuu. Suomi toimii silloin EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein - rooli on näkyvä ja haluttu! Maa johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa ja vie eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä. Se on tärkeä paikka päästä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöihin ja yhteistyöhön jäsenmaiden välillä. Puheenjohtajamaa laatii ohjelman ja valitsee ne painopistealueet, joita se haluaa kaudellaan edistää.

Olen aina pitänyt tärkeänä suomalaisen identiteetin, arvojen, kulttuurin sekä päätösvallan säilyttämistä omassa päätösvallassa. Olen käytännössä todennut sen onnistuvan parhaiten uskaltamalla mennä pois omalta kotimukavuusalueeltani; tehdä rohkeasti asioita, joita jännittää ja vakuuttaa muut siitä, että meillä on osaamista, sisua ja rohkeutta tehdä yhteistyötä niin puolue- kuin maidenkin rajojen ylitse.

Aktiivinen kansainvälinen toiminta antaa Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini