Annen ajatelmia

Eläinsuojelulain uudistus etenee!

Perjantai 6.10.2017 klo 10:18


Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa ja käydään keskustelua Maa- ja metsätalousministeriössä meneillään olevasta eläinsuojelulain uudistuksesta. Lakiuudistus on erittäin laaja, se koskee niin lemmikki-, tuotanto- kuin luonnoneläimiäkin. Uudistuksen tarkoitus on saada vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki vastaamaan nykypäivän vaatimuksia eläintenpidolle ja lainsäädännölle - eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi. Täydellistä siitä tuskin tulee, mutta parannuksia kuitenkin. Joku ehkä toteaa: "Miksi puhua eläinten oikeuksista, kun ei kaikkien ihmistenkään oikeudet toteudu?" Sivistynyt yhteiskunta kuitenkin kantaa vastuunsa kaikista elämän osa-alueista.

Eläinten rekisteröinnin etuja

Eläinsuojelulain uudistusta on valmistelu useampi vuosi ja sinä aikana on tehty useita erilaisia selvityksiä. Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) teki vuonna 2015 selvityksen kissojen ja koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Siinä eläimen tunnistusmerkintätiedot (ihon alle asetettava riisin kokoinen mikrosiru tai tatuointi) yhdessä omistajatietojen kanssa kirjataan rekisteriin. Rekisteröinnin avulla voitaisiin puuttua mm. kissojen ja koirien salakuljetukseen ja eläinsuojelurikkomuksiin. Toivon myös uuden lain ottavan tiukemman kannan lemmikkieläinten kasvattamiseen ja antavan valvoville viranomaisille toimivat työkalut puuttua väärinkäytöksiin. Suurin osa kasvattajista toki on vastuullisia, mutta valitettavasti poikkeuksiakin löytyy. Pentutehtailuksi kutsutaan toimintaa, jossa pentuja teetetään epämääräisissä oloissa eikä eläinten terveyttä ole useinkaan tutkittu tai hoidettu ja tällainen vastuuton kasvattaja kauppaa puhdasrotuisia "vahinkopentuja" hyväuskoisille ostajille edulliseen hintaan. Myös koirien ja kissojen ”adoptointi” ulkomailta on nykyään muotia. Valitettavasti tähän toimintaan liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta ja hyvää tarkoittava pelastusteko voi ruokkia rikollista toimintaa entisestään, puhumattakaan tartuntatautien leviämisvaaroista. Vaikuttavinta kulkukoirien ja -kissojen auttamista tehdään niiden kotimaassa. 

Suomalaiset ovat koira- ja kissakansaa - vai ovatko?

EHK:n selvityksen mukaan useissa EU-maissa rekisteröinti on jo pakollista. Suomessa Kennelliitto pitää rotukoirien ja ei-puhdasrotuisten koirien rekisteriä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa olisi 800.000 koiraa, joista puhdasrotuisia n. 80%. Näiden rekistereiden ulkopuolelle jäävien koirien määrää voi vain arvailla. Kissaliiton mukaan rotukissarekisteröintejä tehdään vuosittain n. 5000. Virallista seurantaa ei ole, mutta EHK:n tutkimuksen mukaan Suomessa olisi puolesta miljoonasta miljoonaan kissaa ja että Suomessa ei ole merkittävää̈ irtokoiraongelmaa, mutta kissoja tutkimuksen mukaan tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000. Näistä vain pieni osa palautuu takaisin omistajilleen. Tämä kertoo karusti sen, että meillä Suomessakin on paljon vastuullista kotia etsiviä eläimiä. Tunnistusmerkinnän/sirun avulla voitaisiin myös löytöeläimen omistaja löytää nopeastikin, jo kiinniottotilanteessa. Erittäin huolestuttavana pidän esitystä löytöeläinten säilytysajan lyhentämistä 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Suomalaiset ovat näyttäneet voimansa myös kadonneiden eläinten löytämisessä some- ja nettimaailmassa. Ilmoitukset leviävät usein kulovalkean tavoin ja moni kadonnut on niiden avulla löytynyt. Se viestii siitä, että olemme selkeästi eläinystäväkansaa, joka suhtautuu vakavasti eläinten hyvinvointiin liittyviin asioihin. 

Maatalousyrittäjien haasteet

Monella meistä on enää harvoin käytännön kosketuspintaa maatalousyrittäjien arkeen ja sen haasteisiin. Maatalouden toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia (mm. Venäjän vastapakotteet, maitokiintiöistä luopuminen, ilmastonmuutokset jne.), jotka ovat aiheuttaneet kannattavuusongelmia ja heikentäneet maatalousyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia - heistä riippumattomista syistä. Tuottajahinnat ja tuotannon kannattavuus ovat laskeneet jo vuosia. Tuotantotilojen koot ja vaatimukset ovat kasvaneet ja tuottajat läkähdytetään EU-säätelyn ja loputtomalta tuntuvan raportoinnin alle. Tilakokojen suurentuessa ovat monet tehneet investointeja kipupisteisiin saakka. Eläinsuojelulain uudistukseen liittyen on eri aihealueista teetetty asiantuntijaselvityksiä, mm. lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa sekä sikojen tiineytyshäkkien käytöstä. MMM:n selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset. Tällä hetkellä valtaosa on parsinavettatiloja. Pihattonavettoihin siirtyminen vaatii investointia, joten tuottajat ovat jälleen mietinnän edessä, lopettaako tuotanto vai investoidako uuteen. Kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden säilyttämisen kannalta kotimaisen maatalouden tukeminen on entistä tärkeämpää. 

Eläinten suojelu kuuluu meille kaikille!

Päätös eläimen ottamisesta on aina vastuuta ja harkintaa vaativa teko. Pelkkä eläinsuojelulainsäädäntö ei yksistään takaa eläinten hyvinvointia, turvallisia ja terveyttä edistäviä olosuhteita - eikä estä heitteillejättöä. Toimet lähtevät meistä itsestämme, siitä miten suhtaudumme niin toisiin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Me aikuiset vaikutamme esimerkillämme siihen, millaisen arvomaailman jätämme jälkipolville! Suomi100-teeman mukaisesti: tehdään Yhdessä parempi yhteiskunta myös eläimille!


Kommentit

11.10.2017 16:25  Urheilu Viikko

suuri postitse, kiitos

30.11.2017 16:00  online vedonlyönti bonuskoodit

suuri postitse, kiitos


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini