Annen ajatelmia

Leikataan ? vai leikataanko sittenkään?

Maanantai 26.9.2016 klo 12:49


Eduskunta käsitteli koko viikon ensi vuoden budjettia. Taloudellisesti vaikeina aikoina ei ole kivaa - eikä helppoa - olla päättäjän saappaissa. Jokainen puolue on vuorollaan ollut hallitusvastuussa ja pyrkinyt tekemään parhaansa. Tässä työssä on pienistä paloista kyettävä rakentamaan kokonaiskenttä, johon eurot pitäisi tasapuolisesti sijoittaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu talouden tasapainoiseen kehitykseen, edellyttäen talouskasvua. Viimeiset vuodet Suoman kansantalous on supistunut.  Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme talouden nousemaan.

Koko valtion ensi vuoden budjettiesitys on 55,2 miljardia euroa, josta uuden velan osuus n. 5,5 mrd. euroa. Vuoden lopussa valtion velan arvioidaan olevan 111 mrd. euroa. Siis noin puolet koko tämän vuoden budjetista. 

Tuo 55 mrd. jaetaan 11 eri ministeriön hallinnon alan, eduskunnan, Tasavallan Presidentin sekä valtioneuvoston kanslian kulujen kesken. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle määrärahaesitys on peräti 14,6 miljardia euroa. Se on 1,5 miljardia euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Vertailun vuoksi sisäministeriön osuus budjetista on 1,5 mrd. euroa, joka jakautuu: poliisitoimi 49 %, rajavartiolaitos 16 %, pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos 5 % sekä maahanmuutto 22 %. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,8 mrd. euroa, Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 6,8 mrd. euroa, Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle 2,5 mrd. euroa, Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 3,2 mrd. euroa, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle 2,9 mrd., Oikeusministeriön hallinnonalalle 915,8 milj. euroa.

Nämä luvut osoittavat, että sosiaali- ja terveyssektorin kautta rahoitettavat palvelut ja rakenteet ovat huimasti suuremmat kuin muut hallinnonalat, lähes 25 % koko Suomen valtion ensi vuoden budjetista. Esimerkiksi eläkemenoihin käytetään 31 %. Eläkkeisiin ehdotetaan 4,5 mrd euroa, joka on 47 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Yli 60-vuotiaiden, yli viisi vuotta pitkäaikaistyöttöminä olleille myönnetään kertaluonteinen eläketuki, jonka nettovaikutus arvioidaan olevan n.38 miljoonaa euroa. Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen ja perustoimeentulotuelle ehdotetaan määrärahoja 4,1 mrd. euroa, joka on yli 730 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Sairausvakuutuksen rahoituksen määrärahaksi ehdotetaan lähes 2 mrd. euroa, joka on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Kansaneläkelaitos eli KELA on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jonka kautta suurin osa suomalaisista saa etuuksia. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot vuonna 2015 olivat 14,3 mrd. euroa, kasvua noin 2 % vuoteen 2014 verrattuna. Ensi vuonna kulut ovat n. 15,6 mrd. euroa, josta kansaneläkevakuutuksen kulujen osuus 3,5 mrd., sairausvakuutuksen 4,8 mrd. ja sosiaaliturvan yleisrahaston kulut 7,2 mrd. euroa.

Tässä muutamia euromääräisiä lukuja, jotka kertovat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseen satsataan myös ensi vuonna.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini