Annen ajatelmia

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto!

Tiistai 22.12.2015


Turvapaikan hakijoiden vyöryminen Euroopan halki Suomeen on jakanut suomalaiset kahtia: heihin, jotka avosylin ottavat heidät vastaan ja me, jotka suhtaudumme tilanteeseen kriittisesti. Turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien tai pakolaisten puolesta puhuminen tuntuu olevan trendikkäämpää kuin suomalaisten tai suomalaisuuden puolustaminen. Ikään kuin suomalaisuudesta ei saisi olla ylpeä.

Nyt jos koskaan on aika röyhistää rintakehät ja olla ylpeitä suomalaisesta kulttuurista, meidän omista tavoistamme ja arvomaailmastamme. Meillä suomalaisilla on pitkät perinteet monien kirkollisten pyhien vietossa. Joulu on näistä monelle se tärkein juhla. Torttujen ja pipareiden paistaminen virittää joulutunnelman. Joulukinkun paistaminen puolestaan on yksi haasteellisimmista joulutoimenpiteistä. Joulupöydässä paistaja saa varmasti analyysin siitä, miten kinkun paistaminen on onnistunut. Muistan lapsuuteni jouluista joulukuusen hakemisen. Siihen ei mikä tahansa kuusi käynytkään. Joulukuusen koristelua odotettiin ja pallojen paikka tuumattiin tarkkaan, loppuhuipennuksena laitettiin tähti kuusenlatvaan.         

On vaikea löytää tunteellisempaa paikkaa kuin joulukirkko, jossa kaikuvat kauniit joululaulut ja virret. Adventtipyhien alkaessa kirkot täyttyvät Hoosiannaa laulavista. Koulujen ja päiväkotien joulujuhlissa luetaan jouluevankeliumia. Kevätjuhlissa on kautta aikain laulettu suvivirttä. Nyt näistäkin – ainakin minulle tärkeistä – perinteistä pitäisi luopua, koska ne ovat liian uskonnollisia eikä haluta loukata muita uskontokuntia edustavia. Meillä on kuitenkin oltava oikeus omiin perinteisiimme niin jouluna, pääsiäisenä kuin myös ihan jokaisena arkipäivänä. Turvapaikan hakijat tai maahanmuuttajat arvostavat hekin omaa kulttuuriaan ja tapojaan; ne luovat turvallisuuden tunnetta. Juuri siksi myös meidän suomalaisten täytyy pitää kiinni omista perinteistämme, omasta identiteetistämme. Tutut tavat ja arvot antavat voimaa ja luovat uskoa tulevaisuuteen. 

Joulu on aikaa, jota usein vietetään perheen, läheisten tai ystävien kanssa.

Joulunaika voi kuitenkin olla yksinäisille ihmisille ahdistavaa aikaa.  Toivon, että teillä kaikilla on joku, joka ajattelee juuri teitä. Toivon, että meillä kaikilla on antaa lahjaksi aikaa - vaikka vain puhelinsoiton verran. Uskon, että meillä kaikilla on joku, jota ilahduttaa.

Toivotan kaikille lukijoille joulurauhaa! 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini