Annen ajatelmia

Vuoden 2016 budjetin palautekeskustelusta

Perjantai 18.12.2015


Eduskunta aloitti vuoden 2016 budjetin palautekäsittelyn maanantaina yleiskeskustelulla. Tiistaina siirryttiin käsittelemään ensi vuodelle osoitettuja määrärahoja hallinnonaloittain. Alla tiivistetysti puheenvuoroissani esiin tuomiani näkökulmia.

Turvapaikanhakijat kuluttavat oikeuslaitoksen resursseja kohtuuttomasti

Suomen heikko taloudellinen tilanne heijastuu myös oikeuslaitoksen käytössä oleviin voimavaroihin.

Omassa puheenvuorossani korostin kesällä laajasti eskaloituneen turvapaikanhakijatilanteen ja sen pitkään jatkuneen hallitsemattomuuden aiheuttamia mittavia lisäkustannuksia, jotka muodostavat ensi vuoden talousarvion epävarmimman osuuden. Oikeusministeriön hallinnonalalla turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee näkymään varsinkin nousevina turvapaikanhakijoiden oikeusapukuluina sekä turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten määrän kasvuna. Kielteisen päätöksen saanet kun voivat päätöksestä valittaa.

Hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä osoitetaan lisämäärärahaa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn. Pidän tätä hyvänä ratkaisuna sillä on erittäin tärkeää, että nämä valitukset käsitellään mahdollisimman nopeasti.

 

Sisäinen turvallisuus vai sisäinen turvattomuus?

Sisäministeriön hallinnonalan budjetista keskusteltaessa huomio kiinnittyi eritoten sisäiseen turvallisuuteen, tai kuten puheenvuorossanikin totesin, kyse on jo ennemmin sisäisestä turvattomuudesta.

Maassamme vallitsee tilanne, jossa sisäisen turvallisuuden kestävyyttä koetellaan sekä kansalaisten että poliisin näkökulmasta. Poliisin työtehtävien kenttä paisuu yhä vähenevän väkimäärän johdosta. Turvapaikanhakijat lisäävät painetta poliisin resursseissa ja yleisessä jaksamisessa. Tämä vakava viesti tulee kentältä. Päijät-Hämeessä jo nyt olevat vastaanottokeskukset työllistävät poliisia muiden velvoitteiden ohessa, ja työtehtäviä joudutaan priorisoimaan. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa 300 000 euroa paikallispoliisien toimintaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuneiden tehtävien hoitoon, kiitos siitä. Kysyin ministeriltä myös hänen mietteitään siitä miten taloudelliset ja henkilöresurssien paineet pystytään hoitamaan niin, että poliisit jaksavat työssään ja kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi.

Kuten monet muut edustajat, myös minä saan päivittäin postia kansalaisilta, jotka kertovat pelkäävänsä omasta, perheensä tai läheistensä puolesta. Erityinen huoli on myös kuntapäättäjän näkökulmasta se, ettei kuntapäättäjiltä kysytä mielipidettä vastaanottokeskuksen perustamisesta paikkakunnalle. Näin sen ei pidä olla. Ei voi olla oikein, että laskut kotouttamisen jälkeen lankeavat kuntalaisten maksettaviksi.

 

Maanpuolustusjärjestöjen tukemiseen lisäresursseja

Yleinen asevelvollisuus on keskeinen osa Suomen puolustusta. Yleisellä asevelvollisuudella on vankka tuki niin asevelvollisten, valtion johdon kuin kansankin parissa. Maamme puolustamisen mahdollistavat yleinen asevelvollisuus ja hyvin koulutettu reservi. Reserviläisten taitoja ylläpidetään omaehtoisen harjoittelun kautta mutta myös kertausharjoitusten sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta. 

Hallitusohjelman mukaisesti reservin kertausharjoitusten määrä pidetään riittävänä. Myös vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli Suomen puolustusjärjestelmissä. Tämän totesi myös valiokunta. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnalla vahvistetaan reservin suorituskykyä sekä yleistä maanpuolustustahtoa.

 Tieverkosto kuntoon!

Liikennepolitiikka ja liikennejärjestelmät nivoutuvat tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin. Erityisesti ne vaikuttavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, talouteen, työllisyyteen ja alueiden kehittämiseen. Hallitus varsin perustellusti panostaa liikenneverkkoon parantamalla erityisesti tie- ja rataverkon kuntoa asteittain kuluvan hallituskauden aikana. Liikenneinfran kertyneen korjausvelan pysäyttämiseksi on varattu yhteensä 600 miljoonaa euroa vuosille 2016—2018.

Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään 40 miljoonan euron kohdentamista 10 eri pääluokan alle. Päijäthämäläisenä kansanedustajana iloitsen Kimolan kanavan kunnostamisen mahdollistavan rahoituksen myöntämisestä. Kimolan kanavan kunnostaminen on ylimaakunnallinen kehittämishanke, jonka aloittamista ajoimme aktiivisesti jo viime vaalikaudella. Hankkeella on laajat alue- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset erityisesti matkailuelinkeinojen kannalta mutta myös muun yritystoiminnan näkökulmasta.  

Puheenvuorossani toin esiin huoleni Päijät-Hämeen kestämättömästä tieverkon korjausvelanmäärästä, ja kysyin ministeriltä onko hän nyt viimein se ministeri joka tulee näyttämään vihreää Lahden eteläisen kehätien (VT 12) hankkeelle.

Päijät-Hämeessä on Lahden eteläisen kehätien vt 12 rakentamista suunniteltu vuosikymmenien ajan. Nykyisin tielinjaus kulkee tärkeiden ja arkojen pohjavesialueiden päällä. Tiellä kulkee päivittäin paljon rekkoja, joiden sisältö aiheuttaisi maaperään joutuessaan korvaamatonta vahinkoa pohjavesille. Erilaisia läheltä piti tilanteita tapahtuu päivittäin. Vilkkaasti liikennöity tie kulkee Lahden kaupungin läpi. Lähellä on kouluja, ja kohta myös uusi Lahden matkakeskus avautuu. Liikenneministeri Berner totesi, että rahoitusmallit ja erityisesti uusien rahoitusmallien etsiminen on keskeinen asia myös liikennehankkeissa. Tämä kireä taloustilanne vaatii innovatiivisuutta sekä ennakkoluulottomuutta sekä myös vastuunottoa. Täällä on painotettu paljon sitä, että valtion pitää kantaa vastuuta myös liikennehankkeista eikä sälyttää vastuuta kunnille. 

Hollola ja Lahti pyrkivätkin toimimaan edelläkävijöinä innovatiivisten liikenne- ja rahoitusratkaisujen etsijöinä. Kunnat ovat tarjonneet hallitukselle mahdollisuutta hyödyntää kuntien 28 prosentin rahoitusta hankkeelle. Se vaatisi uutta lainsäädäntöä ja uudenlaista otetta suurien tieliikennehankkeiden toteutukseen. Olen erittäin iloinen siitä, että alueen poliittiset päättäjät ja kahden eri kunnan päättäjät sekä myös täällä eduskunnassa niin opposition kuin hallituksenkin edustajat ovat tiukasti tämän hankkeen takana.

 

Tietojärjestelmien kehittäminen kallista mutta välttämätöntä

Hallitus pääsi menneenä syksynä sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskeisimmistä suuntaviivoista. Tuleva sote-uudistus tulee olemaan lähitulevaisuuden suurin haaste, ja jotta säästötavoitteisiin päästäisiin, julkiset palvelut toimisivat ja kansalaiset sekä niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat voisivat luottaa tiedonkulkuun ja sen virheettömyyteen, on tietojärjestelmien kehittäminen välttämätöntä. Hallitus on käynnistänyt julkisten palveluiden digitalisointia koskevan kärkihankkeen, johon ensi vuonna osoitetaan 27,5 miljoonaa euroa, muun muassa kansallisen palveluarkkitehtuurin kokonaisuuden kehittämiseen. Tähän liittyvät asiat muodostavat järjestelmien välisen integraation, ja eri järjestelmien välillä on oltava toimivat rajapinnat. Myös ne ihmiset on otettava huomioon, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini