Annen ajatelmia

Vuoden 2016 budjettiesityksestä

Perjantai 9.10.2015 klo 10:48


Hallitus esitteli vuoden 2016 talousarvion tiistaina 29.9. Sen jälkeen on eduskunnan täysistunnossa käyty kiivasta keskustelua Suomen talouden tervehdyttämisen keinoista. Itse en valitettavasti päässyt osallistumaan tähän mielenkiintoiseen debattiin, sillä osallistuin Euroopan neuvoston parlamentaariselle istuntoviikolle Strasbourgissa.

Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut jo usean vuoden ajan, samalla kun työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidenneet. Lisähaasteensa julkisen talouden kestävyydelle tuo väestön ikääntyminen. Suomi on velkaantunut noin seitsemän miljardia euroa vuodessa jo seitsemän vuotta.

Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista talouden tehohoitoa. Hallitus onkin ryhtynyt päättäväisiin toimiin, joilla yhteiskuntamme uudistetaan vastaamaan 2000-luvun haasteisiin, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Velaksi eläminen lopetetaan vuoteen 2021 mennessä.

Eduskuntakeskustelussa on ilmennyt, että oppositiolla ei ole esittää omia konkreettisia vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Erityisesti hallituksen aikeita leikata koulutuksesta ja sosiaalietuuksista on arvosteltu kovin sanoin. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvinvointivaltion budjetista suurimmat menot kohdistuvat juuri koulutukseen ja sosiaalietuuksiin. Näin ollen säästöt näillä alueilla ovat tässä taloustilanteessa väistämättömiä. On mahdotonta tehdä yhtä suuria säästöjä leikkaamalla muilta alueilta koskematta lainkaan koulutukseen ja sosiaalietuuksiin. Tämä tarkoittaisi käytännössä näiden toimintojen, kuten esimerkiksi Puolustusvoimien, täydellistä lakkauttamista, eikä tällä siltikään saataisi aikaan yhtä merkittäviä säästöjä.

Perussuomalaiset kantavat vastuuta hallituksessa vakaasti ja rauhallisesti. Lukuisia Perussuomalaisten ajamia tavoitteita on sisällytetty hallituksen antamaan budjettiesitykseen. Vuoden 2016 budjetti keventää työn verotusta erityisesti pieni- ja keskituloisilta 450 miljoonalla eurolla. Vastaavasti suurituloisten verotusta tullaan kiristämään laskemalla ylimmän veroluokan alarajaa 90 000 eurosta 72 300 euroon. Yle-veron indeksijäädytys johtaa veron nousuun 70 euroon, jolloin sen piiristä poistuu noin 300 000 kaikkein pienituloisinta. Takuueläke nousee 23 euroa kuukaudessa. Myös autoveron asteittainen 200 miljoonan euron alennus alkaa tulevana vuonna.

Osa hallituksen leikkauksista tekee kipeää, vaikka järjestelmätasolla muutoksia ei niinkään tapahdu. Koulutusjärjestelmämme ei romahda, vaikka oppositio sillä pelotteleekin. Eläkkeensaajien asumistuen saajat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen vaikutuksia eläkkeensaajan asumistuen saajiin tullaan kuitenkin onneksi lieventämään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Kelan korvauksia leikataan, päivähoito-oikeutta rajoitetaan ja työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata uudistetaan. Rajalliset voimavarat keskitetään sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Budjetti sisältää historiallisen paljon ja viimein lisäpanostuksia myös liikenneverkon kunnon parantamiseen. Perusväylänpitoon lisätään 132 miljoonaa euroa.

Henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen hallituksen päätökseen tukea kuntien peruspalvelujen kehittämisen jatkamista. Osana tätä lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta parannetaan 10 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös esittänyt omaishoidon kehittämiseen 9,5 miljoonaa euroa. Omaishoito on yksi niistä asioista, johon meidän Suomessa tulisi panostaa entistä enemmän, varsinkin nyt kun ikääntyvien määrä väestössä tulee vain nousemaan. Yksi omaishoitosopimus kustantaa kunnalle noin 13 200 euroa vuodessa, kun taas yksi laitospaikka maksaa vuodessa jopa 80 000 euroa.

Heikko taloudellinen tilanne on suorassa yhteydessä siihen miten pystymme vastaamaan meihin ulkopuolelta kohdistuviin uhkiin. Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää Puolustusvoimilta kykyä ennakoivan puolustusvalmiuden kohottamiseen, ja tehtävää vastaavaa todellista suorituskykyä. Budjetissa onkin esitetty Puolustusvoimien materiaalihankintoihin 50 miljoonan euron lisäystä. Lisärahoituksen määrä nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Hallituksen tavoitteena on myös lisätä arjen turvallisuutta ja puuttua tehokkaasti ongelmiin, jotka vähentävät turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Budjetissa on osoitettu 50 miljoonaa euroa lisää sisäiseen turvallisuuteen vuodelle 2016. Kehitysyhteistyöstä leikataan hallitusohjelman mukaisesti 330 miljoonaa euroa. Sen lisäksi on päätetty, että päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysapuun. Tästä huolimatta kehitysyhteistyöhön jää edelleen noin 500 miljoonaa euroa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini