Annen ajatelmia

Muhkea potti tierahaa Asikkalaan

Keskiviikko 5.12.2018 klo 13:52

Valtion vuoden 2019 talousarvioon on tehty määrärahamuutoksia, jotka on hyväksytty tänään valtiovarainvaliokunnan kokouksessa.

Asikkalassa sijaitsevan tien numero 14129 eli Rutalahdentien parantamiseen myönnettiin 300 000 euroa. Rutalahdentie on Hämeen vilkkaimpia sorateitä, sitä käyttää liki 350 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tietä käyttävät paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös tien vaikutusalueella toimivat elinkeinoharjoittajat ja osa liikenteestä on raskasta liikennettä.

Louhelaisen mukaan tien kunto on ollut viime vuosina kohtuuttoman huono. ”Erityisesti viime talvikauden raskaat sääolot tekivät Rutalahdentien ajoittain lähes ajokelvottomaksi.”

”Ylipäätään kaikkien tielläliikkujien yhteensovittaminen on monessa paikassa haastavaa, sillä Rutalahdentie on mutkainen ja kapea, eikä tienpintareille ei pysty niiden pehmeyden takia monessakaan paikassa väistämään, joten määräraha on erittäin tervetullut”, Louhelainen toteaa.

Lisätietoja: Kansanedustaja Anne Louhelainen (sin). p. 050 512 0428

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: budjetti2019, määrärahamuutokset

Avustajakoirajonojen lyhentämiseen 150 000 euroa

Keskiviikko 5.12.2018 klo 13:48

Hallitusryhmät ovat sopineet, että avustajakoirajonojen purkamiseen osoitetaan 150 000 euroa. Kansanedustaja Anne Louhelaisen (sin) vaatima lisärahoitus avustajakoiratoimintaan on kuultu valtiovarainvaliokunnassa.

”Avustajakoirien kouluttaminen on pitkäjänteistä työtä, ja jonot koirien saamiseen voivat olla jopa 8 vuotta. Tämä on yksinkertaisesti liian pitkä aika odottaa itselleen sopivaa apua”, Louhelainen kertoo.

”Onneksi valtiovarainvaliokunta on tehnyt oikean päätöksen osoittaa varoja jonojen purkamiseen. Olen jo ensimmäisestä edustajakaudesta alkaen ajanut vammaisten asiaa ja tehnyt töitä avustajakoiratoiminnan eteen. Viimeksi olen jättänyt kirjallisen kysymyksen aiheesta lokakuussa 2018.  Olen tästä lisärahasta todella tyytyväinen”.

”Täytyy muistaa, että avustajakoirat menevät fyysisesti vammaisille ja toimintarajoitteisille henkilöille. Heidän arjessa toimiminen ja  yhteiskunnallinen osallistuminen voi olla avustajakoiran varassa. Kysymys on ennen kaikkea vammaisten henkilöiden arjen avusta”, Louhelainen korostaa.

Lisätietoja: kansanedustaja Anne Louhelainen (sin) p. 050-512 0428

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avustajakoirat, budjetti 2019, tiedote

Hallitus parantaa kaikkein pienituloisempien taloudellista asemaa

Keskiviikko 24.10.2018 klo 10:41

”Mikään aikaisempi hallitus ei ole korjannut kaikkein pienituloisimpien tukia eli vähimmäispäivärahoja yhtä paljon kuin nyt tehdään. Vähimmäispäivärahan varassa olevat ovat saaneet lähes sata euroa vähemmän kuussa kuin esimerkiksi työmarkkinatuen saajat”, Sinisten hollolaisedustaja Anne Louhelainen muistuttaa. ”Nyt hallitus korottaa mm. sairaus-, vanhempainpäivä- ja erityishoitorahan noin 700 euroon kuussa eli samaan kuin työmarkkinatuki.”

Tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa ovat useat parannukset kaikkein pienituloisimpien etuuksiin. Hallitus ei ainoastaan korota vähimmäispäivärahoja, vaan laskee myös lääkekattoa usealla kymmenellä eurolla sekä korottaa takuueläkettä jo kolmatta kertaa. Aikaisemmin hallitus on jo ilmoittanut uudesta oppimateriaalisästä, vajaa 50 euroa kuussa, kaikkien pienituloisimpien perheiden lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

”Indeksijäädytysten poistamisella vähimmäispäivärahat olisivat nousseet kahdeksalla eurolla kuussa, nyt hallitus nostaa niitä 80 eurolla kuussa”, Louhelainen muistuttaa. ”Kannattaa myös pistää merkille, että lääkekatto on ollut vuonna 2012 jopa 700e. Nyt kattoa alennetaan useilla kympeillä 572 euroon.”

Anne Louhelainen pitää tehtyjä päätöksiä oikeudenmukaisina.

”Jotta suomi pysyy hyvänä ja turvallisena paikkana kaikille elämäntilanteesta riippumatta, meidän on huolehdittava että kaikki pärjäävät. Se on kansanturvaa.”

Lisätietoja: sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anne Louhelainen p.050-512 0428

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tiedote, vähimmäispäivärahat, pienituloiset

Avustajakoiria tarvitaan lisää

Perjantai 19.10.2018 klo 14:49

Kansanedustaja Anne Louhelainen (sin.) pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pitkien avustajakoirajonojen purkamiseksi ja toiminnan kehittämiseen tarvittavan rahoituksen turvaamiseksi. Louhelainen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa torstaina.

Avustajakoiratoiminnasta vastaava Invalidiliitto hankkii ja kouluttaa avustajakoirat vuosittain myönnettävällä STEA-rahoituksella sekä yksityisten lahjoitusten turvin.

”Koulutetuista avustajakoirista on jo pitkään ollut huutava pula. Nykyiset resurssit mahdollistavat vuositasolla 6-7 avustajakoiran hankinnan ja kouluttamisen, kun hakijamäärän perustuva todellinen tarve on 20-30 koiralle vuodessa. Avustajakoirajonot ovat venyneet pitkiksi ja avustajakoiran saamista voikin joutua odottamaan jopa 8 vuotta”, Louhelainen tiivistää.

Louhelaisen mukaan, ”optimaalisin ratkaisu tilanteeseen olisi tietysti, että fyysisesti vammaisten liikuntarajoitteisten henkilöiden avustajakoirien asema lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä saataisiin vakiinnutettua samalla tavalla kuin näkövammaisten opaskoirien, joita sairaanhoitopiirit ovat jo vuosia myöntäneet julkisrahoitteisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.”

Tällä hallituskaudella apuvälineiden myöntämisperusteita arvioitiin uudelleen. ”Oli iso pettymys, että apuvälineasiantuntijatyöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen käyttäjien tarpeisiin perustuvista valtakunnallisista luovutusperusteita avustajakoirien kohdalla, eikä paljon odotettua muutosta avustajakoirien asemaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä saatu aikaan”, Louhelainen sanoo.

”Tässä on kysymys myös vammaryhmien yhdenvertaisuuden toteutumisesta”, toteaa Louhelainen. ”Käyttäjien tarpeisiin perustuvien luovutusperusteiden selvitystyötä avustajakoirille tulee ehdottomasti jatkaa. Sillä välin on kuitenkin ryhdyttävä toimenpiteisiin pitkäksi venyneen avustajakoirajonon purkamiseksi, jotta jonossa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun”, Louhelainen vaatii.

Kijallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avustajakoirat, valtiopäivätoimi, kirjallinen kysymys

Arjen politiikkaa meille kaikille!

Torstai 6.9.2018 klo 10:25

”Mä en politiikkaa seuraa! Mutta ihan huonoja päätöksiä siellä tehdään!” Näin totesi taannoin minulle eräs henkilö. Ymmärrän hyvin, ettei politiikka ja tekeminen välttämättä kiinnosta. Usein varmasti tuntuukin siltä, että päätökset tehdään ”jossain kaukana” - irti omasta arjesta. Mutta sitä en ymmärrä, että päätökset tuomitaan huonoiksi vain sillä perusteella, etteivät ne kiinnosta tai ne eivät tunnu vaikuttavan omaan arkeen.

Huoli valtion talouden tilasta ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä, kun miettii lähikaupassa, ostaako maksalaatikkoa vai jauhelihaa. Kuivan ja kuuman kesän jälkeen saattaa syksyn marja-ja sienisatokin kiinnostaa enemmän kuin valtion budjettipäätökset, mutta kerrataanpa niistä muutama nyt kuitenkin, jotta niistä voi olla oikeasti jotain mieltä. 

Pienimpiä sairauspäivärahoja korotetaan 80 euroa kuukaudessa. Tämä tuo helpotusta niiden arkeen, joilla on kaikista tiukinta. Pienempien etuuksien korotus on paljon puhuttua indeksijäädytysten purkua parempi, koska se olisi tuonut vain 8 lisäeuroa kuukaudessa.  Minun mielestäni tämä, jos jokin on hyvä korotus. Sama 80 euron kk-korotus koskettaa myös pienimpiä vanhempain, - erityishoito- ja kuntoutusrahoja. Korotus tuo eri etuudet määrällisesti samalle viivalle ja luo pikkuhiljaa tasa-arvoisempaa etuusjärjestelmää. Aikaisemmin työttömän työmarkkinatuki oli suurempi kuin sairaan minimipäiväraha, vaikka samaa maksalaatikkoa kaupasta ostetaan.

Samalla historiaan jää vanha ja epälooginen sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuaika. Sääntö on ollut voimassa vain hyvin pienituloisilla ja tulottomilla ihmisillä. Noin pitkä omavastuuaika on ollut epäoikeudenmukainen, ja nyt sekin saatiin korjattua. Se ei ole kovin kannustavaa, jos sairaana joutuukin yllättäen tällaisen omavastuuajan piiriin. 

Täytyy myös mainita, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehtiin jälleen yksi korotus. Takuueläkkeitähän on korotettu tällä hallituskaudella jo kolme kertaa, mikä tuppaa monesti unohtumaan. Lisäksi sovittiin lääkekaton eli vuosiomavastuun alentamisesta useilla kymmenillä euroilla. Se tuo taloudellista helpotusta erityisesti paljon lääkkeitä käyttäville henkilöille. Mutta useat etuudet eivät löytäisi perille ilman Kelaa. Eduskunta valvoo myös Kelan toimintaa ja kannoin budjettiriiheen huolta siitä, että sen taloudelliset toimintaedellytykset täytyy turvata jatkossakin. Kelalle on tullut monia uusia velvoitteita, ja sen toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Kun me poliitikot yritämme selittää päätöksiä, ne kuulostavat usein siltä kuuluisalta munkkilatinalta. Osasyynä ehkä se, että kolikolla on aina kaksi puolta, ei ole ”kyllä tai ei” -ratkaisuja. Lainsäätäjänä pitää ottaa monet eri näkökulmat huomioon ja pyrkiä tekemään niistä sopivia - mahdollisimman monelle. Täydellistä poliitikkoa, täydellistä poliittista päätöstä, täydellistä ja virheetöntä lainsäädäntöä ei ole - eikä tule. 

Mutta arjen ymmärrystä meiltä poliitikoilta vaaditaan.  Olen onnellinen siitä, että minulla on läheisiä, tuttuja ja äänestäjiä - kansalaisia, jotka pitävät minut arjessa kiinni ja jalat tukevasti maassa!

Kommentoi kirjoitusta.

Kiusaaminen ei ole naurun asia!

Maanantai 20.8.2018 klo 8:42

Koulujen alkamisen pitäisi olla iloinen asia. Siihen liittyy kuitenkin usein jännitystä ja pelkoakin; opinko ja pärjäänkö muiden mukana, saanko kavereita, pidetäänkö minusta, entä saanko kivan opettajan? Muistan Kiveriön ala-asteen opettajani Lempi Rahikaisen, joka nujersi nopeasti pienen 7-vuotiaan Annen innostuksen. Vastauksilleni hän usein tokaisi: ”Järki hoi, äly älä jätä!” tai ”Anna mun kaikki kestää!” Noh, opin ainakin kerrasta, että piste ei tule rivin loppuun vaan lauseen loppuun. Opettajan pilkkanauruun oli muiden oppilaiden helppo yhtyä. Lopulta en enää uskaltanut mennä kouluun.

Ennen kiusaaja ja kiusattava olivat usein yhtä aikaa läsnä kiusaamistilanteessa. Muistan hyvin leteistä vetämiset ja vaatteista kiusaamisen. Eräällä koulumatkalla pojat kulkivat selkäni takana, nauroivat ja heittelivät lumipalloja huutaen: ”Sulla on isoisän vanhat pussihousut!” Totta toinen puoli: Jorma-sedältä oli jäänyt hyväkuntoiset harmaat sarkahousut, joista sitten tehtiin minulle housut tanakoilla henkseleillä varustettuna. Vaatteista pilkkaaminen jatkui vielä silloinkin, kun minut oli valittu kansanedustajaksi. Nyt se oli vain siirtynyt Facebookkiin, jossa joku kommentoi, että joskohan sillä nyt olisi varaa pukeutua paremmin.

Sosiaalisen median ja mobiililaitteiden käytön yleistymisen myötä verkossa tapahtuva kiusaaminen on lisääntynyt. Kiusaaminen on helppoa nimettömästi tai keksityn identiteetin turvin. Kiusatun henkilöllisyys leviää sen sijaan nopeasti ja laajasti. Jos ennen laittoi liikkeelle huhun tai kierrätti luokassa paperilappuja, viestin perille saaminen kesti aikansa. Nyt viesti etenee netissä nopeasti kuin aivastus. Nettikiusaamisesta on tullut uusi koulukiusaamisen muoto, jossa kohdetta haukutaan, hyljeksitään tai mustamaalataan erilaisten sivustojen, sovellusten ja pikaviestien välityksellä. Kiva Koulu -ohjelman teettämään tutkimukseen vastanneista peruskoululaisista 2-5 prosenttia koki tulleensa nettikiusatuksi. Nettikiusaamiseen ei liity fyysistä kontaktia, mutta se voi olla jopa julmempaa kuin kasvokkain tapahtuvaa kiusaaminen. Virtuaalimaailmassa lasten ja nuorten kyky arvioida tekojensa seurauksia hämärtyy.

Jokaisella oppilaalla on perusopetuslain mukainen oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettikin vuonna 2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa. Opetuksen järjestäjä voi käyttää vain laissa säädettyjä puuttumis-, turvaamis- ja rangaistuskeinoja. Mikäli oppilaan toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkit eikä toimintaa saada loppumaan, koulun tulee ilmoittaa teosta poliisille. Poliisiviranomainen arvioi asiaa rikosoikeudellisesta näkökulmas­ta. Oppilaan rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä, eikä alaikärajaa ole vahingonkorvausvas­tuulle säädetty. Pitkittyneissä kiusaamistapauksissa opetuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida myös ilmoituksen tekemistä lastensuojeluviranomaisille.

Työryhmä painotti, ettei kiusaamisen vastaisessa työssä ja työrauhan edistämisessä ole kyse vain oikeudellisista keinoista, vaan työssä korostuu ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuri sekä toimintatavat. Kiusaamistapauksia syntyy lisää, mikäli koulun toimintakulttuuri ja kiusaamista tukeva ympäristö eivät muutu.

Jätin tällä viikolla ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen nettikiusaamiseen ja siihen, miten työryhmän tuloksia on hyödynnetty. Lainsäätäjienkin on pysyttävä ajan hermolla ja pyrittävä luomaan edellytyksiä puuttua myös netissä tapahtuvaan kiusaamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, kirjallinenkysymys, valtiopäivätoimet

Louhelainen Sofian COSAC-kokouksessa: suomalaisille on tärkeää, että sananvapauden ja tasa-arvon kaltaiset arvot toteutuvat EU:n ehdokasmaissa

Tiistai 19.6.2018 klo 12:08

Kiitos Bulgarialle tästä tärkeästä keskustelusta!       

Tämän vuoden maaliskuussa YK julkaisi raportin, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. 

Suomalaisille luottamus on yksi toimivan yhteiskunnan peruskiviä. Jos jotain sovitaan, se pidetään. Meillä luottamus päätöksentekijöihin on jatkuvasti tarkastelun alla. 

Suomalaisilla on odotuksia päätöksenteon paremmasta läpinäkyvyydestä, byrokratian vähentämisestä sekä paremmin toimivista palveluista. 

Suomessa on myös aktiivista ja laajapohjaista kansalaisjärjestötoimintaa, joiden kautta voidaan ihmisiä auttaa, tukea sekä sallia monenkirjavaa julkista keskustelua. Sananvapauden ja tasa-arvon kunnioittaminen ovat meille suomalaisille erityisen tärkeitä.

Puhuttaessa EU:n laajentumisesta, Suomessa nousee keskusteluun se, miten meille tärkeät arvot näissä maissa toteutuvat. 

Toivon EU:n jäsenyyttä hakeville maille voimia ja rohkeutta kehittää oikeusvaltioperiaatetta sekä lisätä kansalaisten luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.

Rohkenen myös heittää kaikille haasteen tavoitella maailman onnellisimman maan titteliä!

Kiitos 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Louhelainen: Suomi tukee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen riippumattomuutta

Perjantai 27.4.2018 klo 10:31

Suomi on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) vankimpia tukijoita ja tekee kaikkensa tuomioistuimen toimintaedellytysten turvaamiseksi, kertoi kansanedustaja Anne Louhelainen (sin.) torstaina Strasbourgissa, kun Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulevaisuudesta niin sanotun Kööpenhaminan julistuksen pohjalta

Euroopan neuvoston jäsenmaiden oikeusministerit keskustelivat huhtikuussa Kööpenhaminassa ihmisoikeussopimusjärjestelmästä ja hyväksyivät Kööpenhaminan julistuksen.

”Parlamentaarinen yleiskokous haluaa vahvistaa ihmisoikeusmekanismeja, mutta on huolissaan siitä, että Euroopan neuvoston jäsenmaat jatkuvasti rikkovat ihmisoikeussopimusta ja jättävät ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita panematta täytäntöön, minkä johdosta ihmisoikeustuomioistuin on jatkuvasti ylikuormitettu”, totesi Louhelainen.

Parlamentaarinen yleiskokous on pitänyt arveluttavana esillä olleita viittauksia poliittiseen vuoropuheluun ihmisoikeustuomioistuimen kanssa.

”Oikeusistuimen riippumattomuus on yksi demokratian kulmakivistä. Vuoropuhelu on aina tarpeen, mutta sen kaikkien osapuolten pitää pysyä roolissaan. Suomi tukee ihmisoikeussopimusjärjestelmän uudistamista, mutta on korostanut, että uudistukset eivät saa vaarantaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen riippumattomuutta ja arvovaltaa”, Louhelainen painotti.

Puheenvuoroni katsottavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä 

Kommentoi kirjoitusta.

Puheeni Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa 25.4.2018

Perjantai 27.4.2018 klo 8:06

Herra puheenjohtaja ja hyvät kollegat,

Toimittaja on yhteiskunnallisen vallan käyttäjä. Hän ei pelkästään kuvaa maailmaa vaan muokkaa sitä aktiivisesti. Hyvällä toimittajalla on ammattitaitoa. Hän nojaa tukevasti alan etiikkaan ja arvoihin, kuten puolueettomuuteen ja totuuteen. Sananvapaus ja moniarvoisuus ovat olleet Euroopan demokratioiden kivijalkoja pitkään. Nyt niitä uhkaavat propagandan mustat voimat monelta suunnalta.

Uudet kyber-ja infovaikuttamisen keinot murentavat oikeusvaltioita ja eurooppalaista demokratiaa. Pelkästään vuonna 2016 manipulointi ja disinformaatio näytteli merkittävää osaa maailman 18 valtion vaaleissa.

Koko media-ala on murroksessa ja sen sisällä kukkii taloudellinen epätasa-arvo. Osa tiedotusvälineistä on valtiollisia ja ne saavat pääasialliset tulonsa verorahoina kansallisista budjeteista. Osa mediasta joutuu hankkimaan tulonsa itse mainoksina ja tilaajamaksuina. Ne maksavat kiltisti veronsa kuten kuuluukin. Kolmannen kategorian media toimii ylikansallisesti ja kiertää veronsa. Tai kuten kauniimmin sanotaan, suunnittelee ne hyvin.

Toimitustyön laatu kärsii rahapulassa. Toimittajilla pitää olla aikaa myös kunnollisen taustatyön tekemiseen. Vain sen avulla voi selvittää, mikä on totta ja mikä valetta.  Näyttää siltä, että valeuutisten levittäjillä on rahaa, aikaa ja henkilökuntaa. Se on erityisen huolestuttavaa.

Media-ja infotutkijat sanovat, että seisomme nyt vedenjakajalla. Uhkailu ja yritykset vaikuttaa päätöksiin koskevat myös meitä muita yhteiskunnallisia vallankäyttäjiä. Meitä kaikkia, toimittajia ja valtiollisen vallan käyttäjiä voidaan uhkailla ja pelotella. Työtämme vääristellään, meitä maalitetaan.

Toimittaja on mielellään vallan vahtikoira. Hän näyttää seisovan monessa asiassa eri joukkueessa kuin poliitikot. Meillä Suomessa on sanonta: kirvestä hiotaan kahta puolta - me politiikot tarvitsemme toimittajia ja päin vastoin.

Usein myös sanotaan, että sodassa ensimmäinen uhri on totuus. Taistelussa propagandan mustia voimia vastaan meidän pitää toimia yhdessä -me molemmat haluamme puolustaa sananvapautta, demokratiaa ja länsimaista oikeusvaltiota.

Katso puheeni videolta

Kommentoi kirjoitusta.

Eutanasia-kansalaisaloite

Perjantai 23.3.2018 klo 8:54

Eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite eutanasiasta. Kreikankielinen sana tarkoittaa suomeksi ”hyvä kuolema”.  Aloite on nostanut esiin myös muita termejä, mm. sedaatio, palliatiivinen- ja saattohoito  sekä terminaalivaihe. Sedaatiolla tarkoitetaan rauhoittamista tai keskushermoston toiminnan lamaannuttamista lääkeaineella. Palliatiivisessa hoidossa hoidetaan parantumattomasti sairasta potilasta ja hänen läheisiään. Saattohoitoa puolestaan annetaan vakavasti sairaille potilaille, joita ei lääketieteen keinoin kyetä parantamaan.Terminaalivaiheessa potilaan hyväksi ei voida enää tehdä muuta kuin lievittää kipuja. Asiantuntijat keskustelevat näistä termeistä aivan toisella tasolla kuin me maallikot - joten edellä kirjoitettu kannattaa lukea siitä näkökulmasta.

Hollannissa eutanasia on laillistettu. Tohtori Rob Jonquière oli Suomessa kertomassa siitä. Olennaista eutanasiapäätöksessä on sietämätön ja toivoton kärsimys: sietämätöntä potilaan ja toivotonta lääkärin käsityksen mukaan. Potilaan auttamiseksi etsitään ensin kaikki mahdolliset hoitokeinot ja - muodot. Jos potilas haluaa eutanasian, se on pitkä prosessi. Eutanasiaan ei kevein perustein päädytä - eikä vain yhden lääkärin päätöksellä, hän totesi.

Saattohoitoa on Suomessa kehitetty viimeisten 10 vuoden aikana, mutta kehittämistarpeita on erityisesti saattohoitopaikkojen lisäämisessä sekä henkilökunnan osaamisen kehittämisessä. Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen mielestä eutanasian sallivalla lailla ei tulisi korvata tämänhetkisiä palliatiivisen-ja saattohoidon saatavuuden ja osaamisen puutteita ja että palliatiivisen lääketieteen oppiaine pitäisi sisältyä lääkäreiden perusopetukseen. 

Kuolema ja sitä edeltävä hyvä ja inhimillinen hoito puhuttaa myös kansainvälisesti. Euroopan neuvoston sosiaali- ja terveyskomiteassa on valmisteilla raportti  palliatiivisesta hoidon parhaista käytänteistä  ja sen käytöstä jäsenmaissa. Tammikuun kokouksessa Strasbourgissa kuulimme asiantuntijana myös suomalaista palliatiivisen lääketieteen professoria Tiina Saartoa.  

Viime syksynä olin eduskunnassa tämän kansalaisaloitteen julkisessa asiantuntijakuulemisessa, jonka jälkeen kiiruhdin sairaalaan. Siellä lääkäri totesi, että  94-vuotiaan isäni sisäelimet olivat lopettaneet toimintansa. Jouduimme äidin kanssa tilanteeseen, jota meillä ei ollut tietotaitoa käsitellä. ”Jatketaanko nesteytystä” kysyi lääkäri? ”Mitä se tarkoittaa?” kysyimme. Hän selitti, että kun neste ei enää poistu elimistöstä, se voi aiheuttaa potilaalle kipua. Isä ei ollut henkisesti enää läsnä tässä maailmassa, mutta ilmeistä näki, että fyysisiä kipuja oli. Nesteytys päätettiin lopettaa. En ikinä unohda niitä päiviä, jotka vietimme  vuoteen vieressä ja katsoimme hänen kuihtumistaan. Kysyin kymmeniä kertoja hoitohenkilökunnalta, onko varma ettei kipuja ole? Ja teimmekö varmasti oikean ratkaisun? Oli järkyttävää odottaa. Odottaa sitä viimeistä hetkeä. 

Elämän viimeiset vaiheet ovat meillä jokaisella yksilöllisiä. Miten osaamme käsitellä kipua ja pelkoja elämän päättymisestä? Saanko riittävästi lääkitystä? Entä jos se ei autakaan? Onko vierelläni osaavaa hoitohenkilökuntaa?  Miten läheiset pärjäävät ja ottavat tilanteen? 

Paljon avoimia kysymyksiä. Mutta yksi asia meillä kaikilla pitäisi olla yhteinen: oikeus arvokkaaseen kuolemaan!

1 kommentti .

Arvoisa toimittaja Silja Kononen!

Perjantai 23.3.2018 klo 8:52

Hämmentyneenä luin Aamupostissa 15.3.2018 julkaistun kolumninne ”Samaan aikaan somessa”. Annatte siinä kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosesta varsin totuudenvastaisen kuvan. Kuulemani mukaan reaalitilanne oli toisenlainen, hän osallistui eri aiheista käytyihin keskusteluihin. Kerroitte itse olleenne tilaisuudessa takarivillä. Omalta kouluajaltani muistan takarivissä istuneet häiriköt, joista oli polleaa huutaa oppitunneilla tyhjänpäiväisiä välihuutoja, koska heillä ei ollut rohkeutta istua eturivissä. Nykyisin heitä kutsuaan koulukiusaajiksi.

Tunnen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen seitsemän vuoden ajalta kollegana eduskunnasta; olemme täysistuntosalityön lisäksi tehneet vuosia töitä samassa valiokunnassa. Olen seurannut hänen työtään myös maakunnassa kymmenissä yhteisissä tilaisuuksissa. Toimittajaa sen sijaan en ole tavannut sen paremmin eduskunnassa kuin Päijät- tai Kanta-Hämeen lukuisissa maakuntatilaisuuksissakaan. 

Aino-Kaisa on mielestäni yksi eduskunnan ahkerimmista edustajista, joka myös perehtyy asioihin. Vaikka emme olekkaan aina asioista samaa mieltä, arvostan hänen kykyään tuoda äänestäjiensä ja puolueensa äänen kuuluviin sekä rakentavaa tapaa tehdä yhteistyötä puolueryhmien yli. Yksikään puolue tai edustaja kun ei tässä hommassa yksin pärjää.

Toimittaja oli odottanut ”herkullista keskustelua porvarin ja työläisen puolustajan välillä”. Kommentti veti suupieleni hymyyn ja mietin, että miten ihmeessä toimittaja on voinut edes välttyä kuulemasta keskustelua, jossa Aino-Kaisa on toisena osapuolena tuossa aihealueessa. Sen verran usein Aino-Kaisa - yhtenä eduskunnan rohkeimmista debatoijista - nimittäin myös tv-lähetyksissä esiintyy. Ja näin hallituspuoleen edustajan näkökulmasta tekisi mieleni sanoa, että A-K on äänessä vähän liiankin usein ja että kiusallisen hyvin hän myös kannanottonsa perustelee... Vaikkapa aktiivimallista, josta hän kuulema myös käytti ko.tilaisuudessa puheenvuoron.

Mutta toki myönnän, että silloin kun asioista ei ymmärrä, niistä on vaikeaa kirjoittaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittaus kiellettävä

Perjantai 2.2.2018 klo 15:32

Jätin tänään oikeusministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä.

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan tällä hetkellä palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Minusta tässä on selkeä epäkohta.

Omaishoidontuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen puitteissa. Tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein. Myöskään omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan antaman hoidon määrään ja vaativuuteen. Hoitopalkkio rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaista palkkaa olekaan.

Yhteiskunnalle syntyy merkittäviä säästöjä, kun mm. vanhustenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa korvataan omaishoidolla.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion kohdalla tulisi harkita ulosmittauskiellosta annettujen säännösten soveltamista. Omaishoitajia, myös ulosottoon ajautuneita, on tuettava. Se on inhimillistä ja kohtuullista!

Kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan

KIRJALLINEN KYSYMYS

Omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Myös Korkein oikeus on linjannut ennakkopäätöksessään (KKO:2013:3), että omaishoidontuen hoitopalkkio on tulona ulosmittauskelpoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä ulosotossa olevien omaishoitajien kohdalla sitä, että heille maksettava hoitopalkkio otetaan huomioon tulona määrättäessä heidän tulosta ulosmitattavissa olevaa määrää.

Ulosoton kohteeksi joutuneen henkilön suojaksi on säädetty eräistä ulosmittauskielloista. Tiettyjen varallisuuserien määrätarkoitukseen myönnettyjen sosiaaliavustusten ja korvausten, ulosmittaaminen on kielletty ulosottokaaressa. Määrätarkoitukseen myönnettyjä sosiaaliavustuksia ovat mm. toimeentulotuki, elatustuki, lapsilisä, äitiysavustus, vammaistuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja asumistuki.

Omaishoidon tukilain esitöissä todetaan, että hoitopalkkio ei ole sosiaalietuus, vaan se rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaisesti palkkaa olekaan. Omaishoitajien taloudellinen tilanne on usein heikko ja omaishoidon tuen hoitopalkkiolla on usein merkittävä vaikutus omaishoitajien taloudelliseen selviytymiseen, jaksamiseen ja kykyyn selviytyä omaishoitajana. Omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei myöskään todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan tekemään hoidon määrään. 

Omaishoidosta syntyy yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. Merkittävä osa vanhustenhuollosta ja pitkäaikaishoidosta toteutetaan nykyisin omaishoitona, joka on yhteiskunnalle edullisempaa kuin laitoshoito. Tutkimusten mukaan, jo yhdestä omaishoidettavasta henkilöstä syntyy arviolta 30.000-50.000 euron säästöt vuodessa. Huomion arvoista on myös se, että omaishoidontuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

                  Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta omaishoidon tuen hoitopalkkioon voitaisiin soveltaa ulosottokaaren säännöksiä ulosmittauskiellosta?

 

1 kommentti .

Lapsia suojeltava sodan ja terrorismin kauhuilta

Torstai 25.1.2018 klo 22:04

Pidän tärkeänä, että Euroopan neuvoston jäsenmaat tekevät voitavansa suojellakseen lapsia aseellisten selkkausten ja terrorismin kauhuilta. Alta voit lukea tästä aiheesta pitämäni puheen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa 25.1.2018

Mister President!

This year marks one hundredth anniversary of the Finnish Civil War. A war in which citizens of one country are fighting against each other is always a very tragic one. The topic of the war is still stirs emotions. Thousands of child soldiers were killed, and about twenty thousand children lost one or both of their parents.  

The Continuation War between Finland and the Soviet Union is chronologically closer. In my own family, there is a sad example of a disabled, underaged girl who was raped during the war by a foreign soldier. She became pregnant and a baby-girl was born. Her life ended very tragically: at teenage she took her own life after finding out about the truth of her birth.

I’m telling you about this story because also many of us - that live at present in safe countries -have memories and experiences that should not be forgotten, but instead use them in order to build a better world to us all. 

The report calls for action in member countries. Children that live in the midst of conflicts can unfortunately fall victims of human trafficking. Finland has already taken steps to prevent this. In the middle of conflicts, Finland has tried to address this issue. Gross human trafficking and its attempt is sanctioned in the Finnish criminal law; and public authorities are guided by the law on the identification and assistance of victims of trafficking.  

This week The Finnish Ministry of Social Affairs and Health published a new guidance, in which social- and healthcare professionals are given guidelines how to recognise victims of human trafficking and to find them a suitable support system. In Finland, there has so far appeared cases of human trafficking related to work, sexual exploitation and forced marriages.  

We have in Finland also a victim support service, which aim is to help victims of crime, their families and witnesses of crimes by offering different support and counselling services. This kind of service can also be used for helping immigrant children that have been affected by on armed conflict. 

Finland has taken the rights of girls and women as the priority of its development policy, and is committed to implement the goals of UN Agenda 2030, to promote gender equality throughout the world. The aims of sustainable development are for instance the fight against discrimination of girls and women, forced marriages, and especially genital mutilation.

As the report mentions: ”children are affected by armed conflict in many different ways”. Every experience of a child is different, and no child should be forced to face the horrors of war or terrorism.

Thank you for your attention! 

Herra puheenjohtaja,

Tänä vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Sota, jossa oman maan kansalaiset taistelivat keskenään on äärimmäisen surullinen. Aihe on edelleen arka. Tuhansia ala-ikäisiä lapsisotilaita tapettiin. Noin 20.000 lasta menetti joko molemmat tai toisen vanhempansa.

Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyi vuonna 1944. Omassa perheessäni on surullinen esimerkki siitä, miten kehitysvammainen, alaikäinen tyttö tuli sotilaan raiskauksen vuoksi raskaaksi. Syntyi tyttö, jonka elämä päättyi surullisesti johtuen pääosin juuri sodanaikaisista tapahtumista.

Kerron tämä esimerkin siksi, että myös monilla meistä nykyisin turvallisissa olosuhteissa asuvilla, on muistoja, joita ei pidä unohtaa, vaan rakentaa maailmaa paremmaksi paikaksi meille kaikille. 

Nyt käsiteltävässä raportissa toivotaan jäsenmailta toimenpiteitä aseellisiin konflikteihin joutuneiden lasten auttamiseksi. Konfliktien keskellä lapset saattavat joutua valitettavasti myös ihmiskaupan uhreiksi. Suomessa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota. Ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa ja niiden yritys tuomitaan rikoslaissa ja viranomaistoimintaa ohjaa laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. 

Tällä viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkisti ohjeen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia neuvotaan tunnistamaan ihmiskaupan merkkejä ja tarvittaessa ohjaamaan kansalliseen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tai muun soveltuvan tuen piiriin kotikunnassaan tai kansalaisjärjestöissä.  Suomessa on toistaiseksi tullut ilmi työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa sekä pakkoavioliittoja. 

Suomessa on myös rikosuhripäivystys, jonka tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä tai rikosasian todistajan asemaa tarjoamalla mm. Tuki- ja neuvontapalveluita. Se on erikoistunut niin ulkomaalaistaustaisen kuin myös alaikäisten uhrien kohtaamiseen ja neuvontaan.

Suomi on nostanut naisten ja tyttöjen oikeudet yhdeksi kehityspolitiikkansa painopisteeksi ja sitoutunut YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koko maailmassa. Kestävän kehityksen tavoitteita ovat mm. naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän, lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä sukupuolielinten silpomisen lopettaminen. 

Kuten raportissa todetaan aseelliset konfliktit vaikuttavat lapsiin monin tavoin. Jokainen lapsen kokemus on erilainen, eikä yhdenkään lapsen tulisi joutua kokemaan sodan tai terrorismin kauhuja.

 

Kommentoi kirjoitusta.

"Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy!"

Torstai 25.1.2018 klo 21:45

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa Eduskunnan työtä. Osa kansanedustajista kuuluu kansainvälisiin yhteistyöelimiin, joista Euroopan neuvosto (EN) on vanhin ja laajin. On kunnia kuulua niiden kymmenen suomalaisen kansanedustajan joukkoon, joka osallistuu EN:n komiteakokouksiin ja yleisistuntoon neljästi vuodessa. Seuraava kokous pidetään eduskunnan istuntotauolla tammikuun lopulla.

Eurooppa on ollut viime vuodet sekä sisäisten että ulkoisten mullistusten kourissa. Se on heijastunut myös Euroopan neuvoston työssä. Venäjän ja Euroopan jännitteiset suhteet ovat olleet vahvasti tapetilla. Venäjän valtuuskunta ei ole osallistunut yleiskokouksen toimintaan huhtikuun 2014 jälkeen. Venäjä protestoi poisjäämisellään yleiskokouksen päätöstä siitä, että siltä poistettiin äänioikeus Ukrainan tilanteen johdosta. EN:n toimintaan tuo kiistatta haastetta myös Venäjän ilmoitus, ettei se ei enää maksa kolmannesta EN-jäsenmaksuosuudestaan.

Turkki on ollut EN:n jäsen vuodesta 1950. Maan viime vuosien tapahtumien vuoksi EN päätti kuitenkin palauttaa Turkin monitoroinnin kohteeksi. Turkki vastusti päätöstä ja ilmoittikin haluavansa luopua kuudenneksi suurimman rahoittajan roolista. Lisäksi Euroopan jäsenmaiden talous- ja pakolaistilanne luovat haasteita ja herättävät huolta demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta. Niiden kehittymisen seuranta ja tarkastelu ovat EN:n keskeistä toimialaa.

Tammikuun EN:n istunnossa on kuultavana mm. Armenian presidentti. Tilanne Azerbeizenin ja Armenian välillä on erittäin herkkä. Olin joulukuussa työmatkalla Armeniassa Alliance of Conservatives and Reformists in Europe (ACRE) –puolueiden huippukokouksessa ja pidin siellä puheenvuoron osuudessa ”Trade and Economy”. ACRE on Euroopan kolmanneksi suurin puolueryhmittymä, jonka jäsen Sininen tulevaisuus rp. on. Yhteistyössä on mukana mm. Islannin itsenäisyyspuolue, Iso-Britannian konservatiivipuolue ja yhdeksän eri alueellista kumppanipuoluetta, mm. USA:n republikaanipuolue. Osallistujia huippukokouksessa oli lähes 700: Euroopan lisäksi Australiasta, Intiasta ja El Salvadorista.

Vuonna 2019 Suomen kansainvälinen vaikuttaminen korostuu. Suomi toimii silloin EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein - rooli on näkyvä ja haluttu! Maa johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa ja vie eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä. Se on tärkeä paikka päästä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöihin ja yhteistyöhön jäsenmaiden välillä. Puheenjohtajamaa laatii ohjelman ja valitsee ne painopistealueet, joita se haluaa kaudellaan edistää.

Olen aina pitänyt tärkeänä suomalaisen identiteetin, arvojen, kulttuurin sekä päätösvallan säilyttämistä omassa päätösvallassa. Olen käytännössä todennut sen onnistuvan parhaiten uskaltamalla mennä pois omalta kotimukavuusalueeltani; tehdä rohkeasti asioita, joita jännittää ja vakuuttaa muut siitä, että meillä on osaamista, sisua ja rohkeutta tehdä yhteistyötä niin puolue- kuin maidenkin rajojen ylitse.

Aktiivinen kansainvälinen toiminta antaa Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi!

Kommentoi kirjoitusta.

Siniset jäseniksi keskusta-oikeistolaisten puolueiden allianssiin

Torstai 21.12.2017 klo 11:54

Anne_peukku.jpgOlin viime viikolla työmatkalla Jerevanissa, Armeniassa, jossa Siniset liittyi Alliance of Conservatives and Reformists in Europe (ACRE) –puolueiden allianssiryhmään, jatkaen jo edellisessä poliittisessa viiteryhmässä aloitettua kansainvälistä yhteistyötä. ACRE on keskusta-oikeistolaisten puolueiden ryhmittymä, joka on Euroopan parlamentin ECR-ryhmän laajempi yhteistyöelin.

Tunisiassa vuonna 2015 allekirjoitin Perussuomalaiset rp:n puolesta jäsenyyssopimuksen ACREn kanssa. Nykyinen PS-johto ei kuitenkaan ole sen toimintaan halunnut osallistua. Olen osallistunut jo useiden vuosien ajan ACREn toimintaan, ja on hienoa, että uuden puolueemme Sinisten virallinen kansainvälinen yhteistyö saatiin jäsenyyden myötä startattua. Yhteistyössä on mukana mm. Iso-Britannian konservatiivipuolue ja Islannin itsenäisyyspuolue. Erityisen läheiset suhteet Sinisillä on Britannian konservatiivipuolueeseen. ACREen kuuluu lisäksi yhdeksän eri alueellista kumppanipuoluetta, näiden joukossa mm. USAn republikaanipuolue. Tälläkin kertaa mukana oli osallistujia Euroopan lisäksi Australiasta, Intiasta kuin myös El Salvadoristakin saakka.

Kävimme monien kansainvälisten osallistujien kanssa keskusteluja siitä, millaista yhteistyötä maidemme välillä voisi tehdä. Itse toin vahvasti esiin, että suomalaiset ovat kiinnostuneet investoimaan, kunhan vastapuoleen voi luottaa.  ”Rule of Law” eli laillisuusperiaatteen toimivuus (tilanne, jossa kaikki noudattavat lakia, niin yhteiskunta kuin sen toimijatkin), pitäisi olla nykypäivänä perustason vaatimus kaikissa maissa. Ihmisoikeudet, oikeuslaitoksen puolueettomuus ja korruption kitkeminen eivät valitettavasti ole itsestään selviä asioita edes kaikissa Euroopan maissa.

Pidin perjantain Jerevanin huippukokouksessa puheenvuoron osuudessa ”Trade and Economy”. Salissa istui yli 650 kansainvälistä osallistujaa, joten olihan se ujolle maalaispoliitikolle melkoisen hieno ja jännittävä hetki. Toin puheenvuorossani esille mm. että Suomelle ja Pohjoismaille kansainvälinen kaupankäynti on tärkeää: sen kautta lisätään työpaikkoja, jotka lisäävät verotuloja joiden kautta puolestaan rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Ne taas puolestaan ovat elinehto, jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa. Totesin että ”Kilpailukykyinen yhteiskunta, osaaminen ja luottamus” - siinä on kokonaispaketti, jonka tarjoamme ulkomaalaisille sijoittajille!

Armeniassa on vaikutteita sekä itäisestä että eurooppalaisesta kulttuurista. Armenia haluaa pitää läheiset suhteet niin Venäjään kuin Eurooppaankin. Armenia allekirjoitti EU:n kanssa yhteistyösopimuksen Itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä. Sopimuksen toivotaan molemminpuolisesti edistävän sekä taloudellisia ja poliittisia suhteita. Venäjä tukee Armeniaa sotilaallisesti. Tähän Armenialla on tarve erityisesti Vuoristo-Karabahin jäätyneen konfliktin vuoksi, johon Suomi toivoo neuvotteluteitse löydettävää ratkaisua. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin haluttomia kompromisseihin. Armenialla ei ole diplomaattisia suhteita Turkin ja Azerbaidžanin kanssa. Olen havainnut maiden väliset tulehtuneet suhteet myös Euroopan neuvoston komiteakokouksissa kuin yleiskokouksen salipuheenvuoroissakin.

Armeniassa vaikutuksen tekivät ennen kaikkea ihmisten lämmin vieraanvaraisuus. Erityisen koskettavaa oli käynti kansanmurhan muistomerkillä. Sen ulkopuolella kasvaa kävijöiden istuttama kuusikko. Oli hienoa huomata, että myös Presidentti Tarja Halosen oli käynyt siellä ja istuttanut kuusen käyntinsä muistoksi.

Arvostan suuresti mahdollisuuksia tehdä työmatkoja ulkomaille, joissa voin verkostoitua ja kertoa suomalaisesta kulttuurista, koulutuksesta sekä yhteiskunnan arvoista. Usein kotiin palattuani totean, että vaikka meillä on kehitettäviäkin asioita, on meillä silti asiat niin paljon paremmin ja tasa-arvoisemmin kuin monissa muissa maissa.

Kiitos kaikille tästä vuodesta!

Sen loppupuoli on omalta osaltani ollut äärimmäisen raskas.

Mikko-isän oppien mukaan pitää kuitenkin aina luottaa ja uskoa siihen, että tulevaisuus maalataan kirkkaammilla väreillä! Hän aina muistutti myös, että "Sinä itse olet se, joka siitä siveltimestä pitää kiinni....!"

Toivon kaikille rauhallista Joulun aikaa ja siunausta vuodelle 2018

Anne

Voit katsoa ”Trade and Economy” osuudessa pitämäni puheenvuoron tästä

Kommentoi kirjoitusta.

Eläinsuojelulain uudistus etenee!

Perjantai 6.10.2017 klo 10:18

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa ja käydään keskustelua Maa- ja metsätalousministeriössä meneillään olevasta eläinsuojelulain uudistuksesta. Lakiuudistus on erittäin laaja, se koskee niin lemmikki-, tuotanto- kuin luonnoneläimiäkin. Uudistuksen tarkoitus on saada vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki vastaamaan nykypäivän vaatimuksia eläintenpidolle ja lainsäädännölle - eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi. Täydellistä siitä tuskin tulee, mutta parannuksia kuitenkin. Joku ehkä toteaa: "Miksi puhua eläinten oikeuksista, kun ei kaikkien ihmistenkään oikeudet toteudu?" Sivistynyt yhteiskunta kuitenkin kantaa vastuunsa kaikista elämän osa-alueista.

Eläinten rekisteröinnin etuja

Eläinsuojelulain uudistusta on valmistelu useampi vuosi ja sinä aikana on tehty useita erilaisia selvityksiä. Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) teki vuonna 2015 selvityksen kissojen ja koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Siinä eläimen tunnistusmerkintätiedot (ihon alle asetettava riisin kokoinen mikrosiru tai tatuointi) yhdessä omistajatietojen kanssa kirjataan rekisteriin. Rekisteröinnin avulla voitaisiin puuttua mm. kissojen ja koirien salakuljetukseen ja eläinsuojelurikkomuksiin. Toivon myös uuden lain ottavan tiukemman kannan lemmikkieläinten kasvattamiseen ja antavan valvoville viranomaisille toimivat työkalut puuttua väärinkäytöksiin. Suurin osa kasvattajista toki on vastuullisia, mutta valitettavasti poikkeuksiakin löytyy. Pentutehtailuksi kutsutaan toimintaa, jossa pentuja teetetään epämääräisissä oloissa eikä eläinten terveyttä ole useinkaan tutkittu tai hoidettu ja tällainen vastuuton kasvattaja kauppaa puhdasrotuisia "vahinkopentuja" hyväuskoisille ostajille edulliseen hintaan. Myös koirien ja kissojen ”adoptointi” ulkomailta on nykyään muotia. Valitettavasti tähän toimintaan liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta ja hyvää tarkoittava pelastusteko voi ruokkia rikollista toimintaa entisestään, puhumattakaan tartuntatautien leviämisvaaroista. Vaikuttavinta kulkukoirien ja -kissojen auttamista tehdään niiden kotimaassa. 

Suomalaiset ovat koira- ja kissakansaa - vai ovatko?

EHK:n selvityksen mukaan useissa EU-maissa rekisteröinti on jo pakollista. Suomessa Kennelliitto pitää rotukoirien ja ei-puhdasrotuisten koirien rekisteriä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa olisi 800.000 koiraa, joista puhdasrotuisia n. 80%. Näiden rekistereiden ulkopuolelle jäävien koirien määrää voi vain arvailla. Kissaliiton mukaan rotukissarekisteröintejä tehdään vuosittain n. 5000. Virallista seurantaa ei ole, mutta EHK:n tutkimuksen mukaan Suomessa olisi puolesta miljoonasta miljoonaan kissaa ja että Suomessa ei ole merkittävää̈ irtokoiraongelmaa, mutta kissoja tutkimuksen mukaan tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000. Näistä vain pieni osa palautuu takaisin omistajilleen. Tämä kertoo karusti sen, että meillä Suomessakin on paljon vastuullista kotia etsiviä eläimiä. Tunnistusmerkinnän/sirun avulla voitaisiin myös löytöeläimen omistaja löytää nopeastikin, jo kiinniottotilanteessa. Erittäin huolestuttavana pidän esitystä löytöeläinten säilytysajan lyhentämistä 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Suomalaiset ovat näyttäneet voimansa myös kadonneiden eläinten löytämisessä some- ja nettimaailmassa. Ilmoitukset leviävät usein kulovalkean tavoin ja moni kadonnut on niiden avulla löytynyt. Se viestii siitä, että olemme selkeästi eläinystäväkansaa, joka suhtautuu vakavasti eläinten hyvinvointiin liittyviin asioihin. 

Maatalousyrittäjien haasteet

Monella meistä on enää harvoin käytännön kosketuspintaa maatalousyrittäjien arkeen ja sen haasteisiin. Maatalouden toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia (mm. Venäjän vastapakotteet, maitokiintiöistä luopuminen, ilmastonmuutokset jne.), jotka ovat aiheuttaneet kannattavuusongelmia ja heikentäneet maatalousyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia - heistä riippumattomista syistä. Tuottajahinnat ja tuotannon kannattavuus ovat laskeneet jo vuosia. Tuotantotilojen koot ja vaatimukset ovat kasvaneet ja tuottajat läkähdytetään EU-säätelyn ja loputtomalta tuntuvan raportoinnin alle. Tilakokojen suurentuessa ovat monet tehneet investointeja kipupisteisiin saakka. Eläinsuojelulain uudistukseen liittyen on eri aihealueista teetetty asiantuntijaselvityksiä, mm. lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa sekä sikojen tiineytyshäkkien käytöstä. MMM:n selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset. Tällä hetkellä valtaosa on parsinavettatiloja. Pihattonavettoihin siirtyminen vaatii investointia, joten tuottajat ovat jälleen mietinnän edessä, lopettaako tuotanto vai investoidako uuteen. Kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden säilyttämisen kannalta kotimaisen maatalouden tukeminen on entistä tärkeämpää. 

Eläinten suojelu kuuluu meille kaikille!

Päätös eläimen ottamisesta on aina vastuuta ja harkintaa vaativa teko. Pelkkä eläinsuojelulainsäädäntö ei yksistään takaa eläinten hyvinvointia, turvallisia ja terveyttä edistäviä olosuhteita - eikä estä heitteillejättöä. Toimet lähtevät meistä itsestämme, siitä miten suhtaudumme niin toisiin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Me aikuiset vaikutamme esimerkillämme siihen, millaisen arvomaailman jätämme jälkipolville! Suomi100-teeman mukaisesti: tehdään Yhdessä parempi yhteiskunta myös eläimille!

2 kommenttia .

Suunta parempaan!

Tiistai 5.9.2017 klo 21:57

Syysistuntokausi pyörähti käyntiin tänään tiistaina. Lähden uuteen kauteen hyvillä mielin. On hienoa palata jälleen työskentelemään peruskorjattuun Eduskuntataloon, jonka täysistuntosali huokuu arvokkuutta ja kunnioitusta. Toivottavasti se heijastuu myös meidän edustajien toimintaan ja puheisiin.

Myös sinisten näkökulmasta homma on menossa hyvin eteenpäin. Kentältä tulee tukea puolueen perustamiseksi. Viime perjantaina julkaistu periaateohjelmamme on ollut kentällä odotettu ja haluttu. Se löytyy mm. yhdistyksemme kotisivuilta.

Elokuun budjettiriihessä oli ilo huomata, että saimme paljon meille tärkeitä asioita läpi. Solidaarisuusveron alarajaa ei nosteta! Vero siis koskee jatkossakin vähintään 72 3000 euroa vuodessa tienaavia. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaikista pienituloisimmat vapautuvat Yleisradioveron maksamisesta.

Eriarvoisuuden torjumiseen suunnatuista toimenpiteistä, saimme läpi mm. vaatimuksen perusturvan parantamisesta.  Vähimmäismääräisien etuuksien, eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan, korottamiseen osoitetaan vuoden 2018 budjetissa 8 miljoonan euron määräraha. Takuueläkettä sekä eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotetaan. Myös nuorten kuntoutumisrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää nousee nykyisestä takuueläkkeen kanssa samalle tasolle.

Hallitus pyrki parantamaan myös pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa. Varhaiskasvatusmaksut alenevat merkittävästi ensi vuoden alusta. Pikkulapsiperheiden vanhempainpäivärahat nousevat perusturvaan tehtävän korotuksen yhteydessä.  Opiskeleville perheille helpotusta tuovat myös opintotukeen tehtävä yksinhuoltajakorotus sekä lapsilisän yksinhuoltajalisän korottamien.

Merkittäviä askeleita otettiin myös turvallisuuden saralla. Hallitus tehostaa terrorismin vastaisia toimia. Lisämäärärahoja tulee niin poliisille, suojelupoliisille, että rajavartiolaitokselle ja puolustusvoimille. Terrorismilainsäädäntö käydään läpi, ja toimia radikalisoitumisen ehkäisyyn lisätään. Hallituksessa voi vaikuttaa!

Tänään palattiin siis töihin Eduskuntataloon ja tutustuttiin uusittuihin tiloihin. Valiokunta- ja eduskuntaryhmien paikat olivat hieman muuttuneet kuin myös täysistuntosalin tekniikka. Kesätauon jälkeen oli mukava taas tavata niin edustajakollegoita kuin myös Eduskunnan virkamiehiä sekä muita työntekijöitä. 

Yleisölle Eduskuntatalossa järjestetään tutustumista varten avoimet ovet loka-ja marraskuussa. Uutta on myös mahdollisuus varata ryhmien vierailuaikoja suoraan Eduskunnan nettisivuilta! Kyselytuntia pääsee niin ikään jälleen yleisöparvelle seuraamaan. 

Näkemisiin Eduskunnassa!

2 kommenttia . Avainsanat: budjetti2018, syysistuntokausi, siniset

Uusi vaihtoehto - ilo itkun jälkeen!

Keskiviikko 14.6.2017 klo 12:28

Perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä
hävetti katsella miten puolueen Puoluekokouksessarakentaneita ja sen eteen töitä tehneitä kohdeltiin. 93-vuotias sotaveteraani, SMP:n veteraanikansanedustaja-isäni oli äärimmäisen järkyttynyt ja hänelle tuli itku, kun hän kuunteli puheenvuoroja ja katseli puoluekokousedustajien käytöstä, joista hehkui täydellinen kunnioituksen puute. Myös paikalla olleet toimittajat kiinnittivät huomiota tähän ylimieliseen käytökseen.
Perheeni on ollut vuodesta 1968 politiikassa aina tavallisen, pienen ihmisen asioita ajamassa. Olen itsekin lähtenyt politiikkaan puolustamaan näitä asioita. 

En siis ole politiikassa uusi tulokas tai tuuliviiri. Olen nähnyt ja kokenut poliittiseen elämään kuuluvat nousut ja laskut, ilot ja pettymykset. 

Minulla on erittäin isänmaalliset ja kristilliset arvot. Ei vähiten sen vuoksi, että isäni joutui lähtemään rintamalle 17 vuotiaana, koki sodan kauhut ja sen jälkeiset vaikeat ajat. Ne tapahtumat ovat muokanneet meidän perheen arvoja. Olen oppinut kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Heitä, jotka ovat tämän maan rakentaneet. Omat lapseni on kasvatettu samoilla arvoilla. Molemmin puolinen luottamus, sen saavuttaminen ja säilyttäminen sekä rehellisyys niin itselle kuin muitakin kohtaan on meille tärkeää. 

Suomalaisten etu ensin!

Minulla  työ menee aina oman edun, jopa perheen ja ystävyyssuhteiden edelle. Kummitädin hautajaiset jätin väliin, koska suuri valiokunta käsitteli eduskunnassa Kreikan tukipakettia ministeri Urpilaisen kanssa. Rakkaan lapsuuden ystävän häät jäivät väliin eduskuntaryhmän kokouksen vuoksi. Työ menee jälleen oman edun edelle. On naurettavaa puhua seteliselkärankaisista, koska juuri tälle 20 edustajan porukalle raha ei ole ollut koskaan motiivi tähän työhön ryhtymiseen tai sen tekemiseen. Ei tässäkään ratkaisussa: setelit jäivät Perussuomalaiselle puolueelle ja PS-eduskuntaryhmälle. Oma etu ei mene suomalaisten edelle: Uusi vaihtoehto -ryhmässä tiedämme, että tämä ratkaisu voi olla oman poliittisen uramme loppu! 

Politiikassa pitää olla osaamista - räksyttäjiä kyllä riittää!

Jokainen ammatikseen politiikkaa tekevä tietää että VAIN hallituksesta käsin voi vaikuttaa lainsäädäntöön, valtion talousarvioon ja Suomen virallisiin kantoihin kansainvälisissä neuvotteluissa. Oli täysin kestämätön ajatus, että hallitusvastuuseen olisi tullut RKP tai KD. Näiden puolueiden tavoitteet olisivat pyyhkineet pöytää jo saavutetuilla PS-tavoitteilla.  Nyt käyttöön oli otettava järeät toimenpiteet, koska perussuomalaisten nykyjohto ei siihen kyennyt. Siltä puuttuu poliittinen pelisilmä ja osaaminen: älä koskaan aliarvioi toista ihmistä, hänen mielipiteitään tai arvojaan. Ylimielisyys harvoin kantaa omien tavoitteiden täysimääräiseen saavuttamiseen. Opposition räksyttäjillä ei ole mitään vaikutusvaltaa, sen me kaikki politiikkaa ymmärtävät tiedämme.

Uusi vaihtoehto -ryhmälle on tärkeää pitää huolta siitä, että Suomen talous saadaaan nousuun: työpaikkoja, verotuloja ja sitä kautta voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Ilman muuta meillä on edelleen mukana myös EU-kritiikki, jonka eteen olen itsekin kuusi vuotta eduskunnassa töitä tehnyt. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa teemani oli: " Hoidetaan ensin suomalaisten asiat kuntoon ja pelastetaan muu maailma vasta sen jälkeen." Nämä teemat ovat entistä vahvemmin mukana! Maailman tilanne on muuttunut ja suomalaisten etujen puolustaminen vaatii entistä parempaa ja vahvempaa osaamista, mutta myös yhteistyötä muiden kanssa. 

Raskas päätös!

Olen ollut aktiivisesti kehittämässä puolueen toimintaa 10 vuoden ajan, tehden töitä lukemattomia tunteja, päiviä ja viikkoja. Ilman palkkaa tai muita rahallisia korvauksia. Vain sydämen ja aatteen palolla. 

Päätös jättää poliittinen yhteisö, jonka eteen olin tehnyt töitä, oli todella - todella vaikea ja tein sen raskain sydämin. Uskoni puolueeseen oli niin vahva, etten koskaan uskonut tällaista omalle kohdalleni tapahtuvan. En kuitenkaan hyväksy sitä, että toinen ihminen voidaan polkea häikäilemättömästi jalkoihin korottamalla samaan aikaan oma ego taivaisiin.  Puolueen uuden siiven kirjoittelu, toiminta ja ylipäänsä asennoituminen muihin ihmisiin meni sellaisiin mittasuhteisiin, etten nähnyt enää muuta ratkaisua. Ne muutamat saamani halla-aholais-palautteet vahvistavatkin sen, että tekemäni ratkaisu oli oikea. Ne kuulostavat vain turhautuneiden, tyhjien tynnereiden kolinalta eivätkä ansaitse sen kummempaa kommentointia. 

Kannustusta sataa!

Ne ihmiset jotka ovat olleet tukemassa ja äänestämässä sekä tuntevat  taustani ja minut ihmisenä, ovat olleet iloisia ratkaisustani. Itse asiassa kannustus tehdä pesäero Perussuomalaiseen nykyjohtoon oli lauantai-illasta lähtien todella vahvaa!

Saamani palaute yli puoluerajojen on kannustavaa ja päätöstäni tukevaa - niitä tulee niin somessa, sähköpostitse, puhelimitse kuin henkilökohtaisestikin. 

Nyt tuntuu sydämessä rauhalliselta. Olen valinnut työyhteisön, jossa vallitsee keskinäinen arvostus, luottamus ja kunnioitus!

8 kommenttia .

Vuoden 2017 ensimmäinen lisätalousarvioesitys

Tiistai 30.5.2017 klo 12:29

Suomen suunta on vihdoin kääntynyt parempaan. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 %. Työttömyys, myös pitkäaikaistyöttömyys, on laskussa ja työllisyystilanne parantunut koko Suomessa. Huhtikuussa tehdyn työllisyyskatsauksen mukaan työttömien määrä myös Päijät-Hämeessä on vähentynyt 921:llä (-6.5%) vuodentakaisesta. 

Työllisyyden nostaminen ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen takaa hyvinvointivaltion palveluiden jatkuvuuden. Työ on myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Kliseistä? Ehkä, mutta niin totta! Työttömiltä tulee palautetta, ettei heitä oteta yksilöinä tarpeeksi hyvin huomioon työnhakutilanteessa eikä sopivaa työtä löydy. On siis tärkeää yrittää löytää malleja, joissa voitaisiin parantaa työnhakijan ja työnantajan kohtaamista. Vain aidosti perehtymällä työnhakijan tilanteeseen voidaan lähteä purkamaan työnhakijan tilannetta, ja paikantaa esimerkiksi mahdolliset haasteet työnhakutaidoissa tai alueellisen liikkuvuuden tuen tarpeesta. Työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottamiseksi hallitus ehdottaakin 10 miljoonan euron lisämäärärahaa. Aktiivimallin keskeisenä tavoitteena on saada työvoimaviranomaisille nykyistä enemmän ajantasaista tietoa työnhaun tukemiseksi. Kyseessä ei ole uusi lisävelvoite, vaan jo käytössä olevien velvoitteiden korvaaminen uudella mallilla.

Nopeat laajakaistayhteydet ovat tätä päivää ja niiden tarve erityisesti haja-asutusalueilla on suuri. Niiden rakentamiskustannuksia ei voi sälyttää yksin operaattoreiden tai kuntien harteille. Lisätalousarvioesityksessä niiden rakentamisen edistämiseksi haja-asutusalueella ja monipuolisten viestintäpalvelujen turvaamiseksi ehdotetaan noin 7,6 miljoonan euron lisämäärärahaa. Nopeilla viestintäyhteyksillä ja toimivilla laajakaistapalveluilla on merkittävä välillinen vaikutus haja-asutusalueen elinkeinotoiminnalle sekä etätyöskentelylle, joka on edelleen nouseva trendi. Haja-asutusalueilla tavanomaisten tietoliikennetarpeiden lisäksi maaseudun eritystarpeissa tulee sote-uudistuksen myötä korostumaan myös esimerkiksi etäterveydenhuollon erilaiset toimintamahdollisuudet.Hallituksen vuoden 2017 lisätalousarviossa varsinaisten tulojen arviota esitetään korotettavaksi 482 miljoonalla eurolla ja määrärahoja lisättäväksi 50,9 miljoonalla eurolla. Tuloarvioiden paraneminen mahdollistaa määrärahalisäykset sekä vähentää valtion tarvetta lainanottoon. Sen arvioidaankin pienentävän valtion lainanottoa 178 miljoonalla eurolla aiemmin arvioidusta. Tämä, jos mikä, on oikea suunta! Tilastokeskuksen luottamisindikaattorin mukaan myös kuluttajien luottamus talouteen on vahvempaa. Hieno juttu!

Työ jatkuu Suomen kuntoon saamiseksi.

2 kommenttia .

"Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!"

Torstai 27.4.2017 klo 8:44

potretti.jpgSuomi viettää tänään Veteraanipäivää. Monella nykysuomalaisella on yhä vähemmän lähipiirissään henkilöitä, joilla on omaa kokemusta sota-ajoista. Yhä harvemmalla on enää kunnia tuntea niitä suurenmoisia ihmisiä, jotka ovat osallistuneet 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden puolustamiseen soratantereella. Meidän perheessä on suvun patriarkka, jonka sanaa ja mielipiteitä kuunnellaan. Perheen kesken pohdimme pääsiäisenä suomalaisuutta ja meille tärkeitä arvoja.

93-vuotias Mikko-isä muistutti, että meillä Suomessa on ollut jo niin kauan rauhan ja hyvinvoinnin aika, että sota-ajan pelot ja niiden jälkeiset todella vaikeat pula-ajat ovat nykyihmisille vieraita. Hän totesi: "Te ette tiedä oikeasta puutteesta mitään! Aina kaikesta valitetaan, eikä mihinkään olla tyytyväisiä. Ihmisten pitäisi itsekin tehdä jotain asioiden korjaamiseksi, eikä vain odottaa valmista!"

Hän kertoi tulleensa 22-vuotiaana neljän rintamavuoden jälkeen takaisin kotiin, jossa ei ollut tarjolla mitään. Hänellä ei ollut koulutusta, ei ammattia, ei rahaa. Äitipuolikin ilmoitti tylysti, että takaisin kotiin ei voi tulla, koska pienviljelytila ei kaikkia elättäisi. Taskussa oli vain kansakoulu-, rippikoulu- ja rokotustodistus. Sodan kauhut pauhasivat mielessä, mutta ei ollut aikaa syrjäytyä, vaan piti löytää elämälle suunta ja tarkoitus. 

Rakennustyömaiden ja tehtaiden sekalaisissa hommissa taidot karttuivat. Haaveena oli valmistua opettajaksi. Se oli kuitenkin haasteellista, koska ei ollut tarjolla valtion tukemaa asumista, opintotukea tai sosiaalihuoltoa. Opettajakoulussa Mikko huomasi jo osaavansa siellä opetettavia asioita, koska oli rakennuksilla niitä (kantapään kautta) oppinut. Hän halusi lopettaa koulun ja palata tehtaaseen. Äitipuoli kuitenkin kannusti käymään koulun loppuun ja painotti, että todistus pitää osaamisen lisäksi olla. Se helpottaisi työn hakemista ja saamista.

Opiskelujen ohessa Mikko kävi tehtaassa töissä ja rakensi ”pitkästä tavarasta” pikkuhiljaa omaa kotitaloa.  Ahkeruus kannatti ja vuosien jälkeen taskussa lämmitti valmistumistodistus opettajaksi. Velkaa oli paljon, joten töitä piti sen mukaan: päivisin opettajana Lahden Käsiteollisuusoppilaitoksessa ja öisin Lahden Mallasjuoman tehtaalla. Näiden ohella myös kotitalon pienviljelystä huolehtiminen jäi hänen huolekseen, koska hänen isänsä kunto oli huonontunut ja jonkun piti huolehtia nuoremman siskon, äitipuolen ja isän toimeentulosta.

Sotavuodet olivat olleet raskaita eikä Mikkokaan ilman haavoittumisia selvinnyt.  Niskaan ja päähän tulleet vammat olisivat oikeuttaneet sotainvaliditeetti-statukseen, mutta sitä Mikko ei sodan jälkeen uskaltanut ottaa. Hän pelkäsi, että se voisi siviilissä vaikeuttaa työn saantia. Jälkeenpäin se on kaduttanut, koska kivut ovat vaivanneet, mutta sotaveteraani-status ei ole taannut niitä hoitoja, joihin sotainvaliditeetti-status olisi oikeuttanut. Hänen ohjeensa niin opettajana kuin isänäkin on ollut se, että ei pidä jäädä surkuttelemaan vaan elämän kuvia pitää maalata kirkkain värein. Niitä harmaan sävyjä riittää kyllä ihan riittävästi muutenkin. Ahkera ja tunnollinen työnteko on yksi Suomen hyvinvoinnin peruskivi. Mikko sanookin usein: "Joka päivä pitää tehdä tuottavaa työtä. Vaikka kuinka vähän!" Hän elää kuten opettaa ja meni pääsiäisenäkin pihalle haravoimaan. Pyörätuolissa, jalat kun eivät enää kanna. Hän ihmetteleekin nykytrendiä, jossa ihmiset laskelmoivat, kannattaako mieluummin jäädä työttömäksi kotiin kuin mennä töihin.

Elämä on tarjonnut paljon haasteita ja ongelmia kuin myös onnistumisia ja ilonaiheita. Mikko on sanonut, että jokainen este pitää kohdata ja luottaa parempaan huomiseen. Kun tekee parhaansa niin oman elämänsä kuin muidenkin ihmisten eteen, silloin voi katsoa rehellisesti peiliin. Muistakaa se, että hyvinvointi ei synny itsestään, sen eteen pitää tehdä töitä, tuumasi hän meille.

Tapio Rautavaaran kappale Kulkuri ja joutsen on hänelle mieleinen. Siitä hän laulaa usein erityisesti kohtaa: "Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!"

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »