Kuvateksti

Olen Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Hollolasta. Sain jatkokauden eduskuntavaaleissa 2015. Eduskunnassa päätyöni on vaalikaudella 2011-2015 ollut EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa.

Tuoreimpia kuulumisiani ja ajatuksiani voit seurata blogistani tältä sivulta sekä Facebookista. Aikaisempia blogitekstejäni löydät täältä.

Olen Sinun asiallasi, ollaan yhteyksissä!

Anne

Hallitus parantaa kaikkein pienituloisempien taloudellista asemaa

Keskiviikko 24.10.2018 klo 10:41

”Mikään aikaisempi hallitus ei ole korjannut kaikkein pienituloisimpien tukia eli vähimmäispäivärahoja yhtä paljon kuin nyt tehdään. Vähimmäispäivärahan varassa olevat ovat saaneet lähes sata euroa vähemmän kuussa kuin esimerkiksi työmarkkinatuen saajat”, Sinisten hollolaisedustaja Anne Louhelainen muistuttaa. ”Nyt hallitus korottaa mm. sairaus-, vanhempainpäivä- ja erityishoitorahan noin 700 euroon kuussa eli samaan kuin työmarkkinatuki.”

Tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa ovat useat parannukset kaikkein pienituloisimpien etuuksiin. Hallitus ei ainoastaan korota vähimmäispäivärahoja, vaan laskee myös lääkekattoa usealla kymmenellä eurolla sekä korottaa takuueläkettä jo kolmatta kertaa. Aikaisemmin hallitus on jo ilmoittanut uudesta oppimateriaalisästä, vajaa 50 euroa kuussa, kaikkien pienituloisimpien perheiden lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

”Indeksijäädytysten poistamisella vähimmäispäivärahat olisivat nousseet kahdeksalla eurolla kuussa, nyt hallitus nostaa niitä 80 eurolla kuussa”, Louhelainen muistuttaa. ”Kannattaa myös pistää merkille, että lääkekatto on ollut vuonna 2012 jopa 700e. Nyt kattoa alennetaan useilla kympeillä 572 euroon.”

Anne Louhelainen pitää tehtyjä päätöksiä oikeudenmukaisina.

”Jotta suomi pysyy hyvänä ja turvallisena paikkana kaikille elämäntilanteesta riippumatta, meidän on huolehdittava että kaikki pärjäävät. Se on kansanturvaa.”

Lisätietoja: sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anne Louhelainen p.050-512 0428

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tiedote, vähimmäispäivärahat, pienituloiset

Avustajakoiria tarvitaan lisää

Perjantai 19.10.2018 klo 14:49

Kansanedustaja Anne Louhelainen (sin.) pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pitkien avustajakoirajonojen purkamiseksi ja toiminnan kehittämiseen tarvittavan rahoituksen turvaamiseksi. Louhelainen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa torstaina.

Avustajakoiratoiminnasta vastaava Invalidiliitto hankkii ja kouluttaa avustajakoirat vuosittain myönnettävällä STEA-rahoituksella sekä yksityisten lahjoitusten turvin.

”Koulutetuista avustajakoirista on jo pitkään ollut huutava pula. Nykyiset resurssit mahdollistavat vuositasolla 6-7 avustajakoiran hankinnan ja kouluttamisen, kun hakijamäärän perustuva todellinen tarve on 20-30 koiralle vuodessa. Avustajakoirajonot ovat venyneet pitkiksi ja avustajakoiran saamista voikin joutua odottamaan jopa 8 vuotta”, Louhelainen tiivistää.

Louhelaisen mukaan, ”optimaalisin ratkaisu tilanteeseen olisi tietysti, että fyysisesti vammaisten liikuntarajoitteisten henkilöiden avustajakoirien asema lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä saataisiin vakiinnutettua samalla tavalla kuin näkövammaisten opaskoirien, joita sairaanhoitopiirit ovat jo vuosia myöntäneet julkisrahoitteisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.”

Tällä hallituskaudella apuvälineiden myöntämisperusteita arvioitiin uudelleen. ”Oli iso pettymys, että apuvälineasiantuntijatyöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen käyttäjien tarpeisiin perustuvista valtakunnallisista luovutusperusteita avustajakoirien kohdalla, eikä paljon odotettua muutosta avustajakoirien asemaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä saatu aikaan”, Louhelainen sanoo.

”Tässä on kysymys myös vammaryhmien yhdenvertaisuuden toteutumisesta”, toteaa Louhelainen. ”Käyttäjien tarpeisiin perustuvien luovutusperusteiden selvitystyötä avustajakoirille tulee ehdottomasti jatkaa. Sillä välin on kuitenkin ryhdyttävä toimenpiteisiin pitkäksi venyneen avustajakoirajonon purkamiseksi, jotta jonossa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun”, Louhelainen vaatii.

Kijallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avustajakoirat, valtiopäivätoimi, kirjallinen kysymys

Arjen politiikkaa meille kaikille!

Torstai 6.9.2018 klo 10:25

”Mä en politiikkaa seuraa! Mutta ihan huonoja päätöksiä siellä tehdään!” Näin totesi taannoin minulle eräs henkilö. Ymmärrän hyvin, ettei politiikka ja tekeminen välttämättä kiinnosta. Usein varmasti tuntuukin siltä, että päätökset tehdään ”jossain kaukana” - irti omasta arjesta. Mutta sitä en ymmärrä, että päätökset tuomitaan huonoiksi vain sillä perusteella, etteivät ne kiinnosta tai ne eivät tunnu vaikuttavan omaan arkeen.

Huoli valtion talouden tilasta ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä, kun miettii lähikaupassa, ostaako maksalaatikkoa vai jauhelihaa. Kuivan ja kuuman kesän jälkeen saattaa syksyn marja-ja sienisatokin kiinnostaa enemmän kuin valtion budjettipäätökset, mutta kerrataanpa niistä muutama nyt kuitenkin, jotta niistä voi olla oikeasti jotain mieltä. 

Pienimpiä sairauspäivärahoja korotetaan 80 euroa kuukaudessa. Tämä tuo helpotusta niiden arkeen, joilla on kaikista tiukinta. Pienempien etuuksien korotus on paljon puhuttua indeksijäädytysten purkua parempi, koska se olisi tuonut vain 8 lisäeuroa kuukaudessa.  Minun mielestäni tämä, jos jokin on hyvä korotus. Sama 80 euron kk-korotus koskettaa myös pienimpiä vanhempain, - erityishoito- ja kuntoutusrahoja. Korotus tuo eri etuudet määrällisesti samalle viivalle ja luo pikkuhiljaa tasa-arvoisempaa etuusjärjestelmää. Aikaisemmin työttömän työmarkkinatuki oli suurempi kuin sairaan minimipäiväraha, vaikka samaa maksalaatikkoa kaupasta ostetaan.

Samalla historiaan jää vanha ja epälooginen sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuaika. Sääntö on ollut voimassa vain hyvin pienituloisilla ja tulottomilla ihmisillä. Noin pitkä omavastuuaika on ollut epäoikeudenmukainen, ja nyt sekin saatiin korjattua. Se ei ole kovin kannustavaa, jos sairaana joutuukin yllättäen tällaisen omavastuuajan piiriin. 

Täytyy myös mainita, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehtiin jälleen yksi korotus. Takuueläkkeitähän on korotettu tällä hallituskaudella jo kolme kertaa, mikä tuppaa monesti unohtumaan. Lisäksi sovittiin lääkekaton eli vuosiomavastuun alentamisesta useilla kymmenillä euroilla. Se tuo taloudellista helpotusta erityisesti paljon lääkkeitä käyttäville henkilöille. Mutta useat etuudet eivät löytäisi perille ilman Kelaa. Eduskunta valvoo myös Kelan toimintaa ja kannoin budjettiriiheen huolta siitä, että sen taloudelliset toimintaedellytykset täytyy turvata jatkossakin. Kelalle on tullut monia uusia velvoitteita, ja sen toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Kun me poliitikot yritämme selittää päätöksiä, ne kuulostavat usein siltä kuuluisalta munkkilatinalta. Osasyynä ehkä se, että kolikolla on aina kaksi puolta, ei ole ”kyllä tai ei” -ratkaisuja. Lainsäätäjänä pitää ottaa monet eri näkökulmat huomioon ja pyrkiä tekemään niistä sopivia - mahdollisimman monelle. Täydellistä poliitikkoa, täydellistä poliittista päätöstä, täydellistä ja virheetöntä lainsäädäntöä ei ole - eikä tule. 

Mutta arjen ymmärrystä meiltä poliitikoilta vaaditaan.  Olen onnellinen siitä, että minulla on läheisiä, tuttuja ja äänestäjiä - kansalaisia, jotka pitävät minut arjessa kiinni ja jalat tukevasti maassa!

Kommentoi kirjoitusta.

Kiusaaminen ei ole naurun asia!

Maanantai 20.8.2018 klo 8:42

Koulujen alkamisen pitäisi olla iloinen asia. Siihen liittyy kuitenkin usein jännitystä ja pelkoakin; opinko ja pärjäänkö muiden mukana, saanko kavereita, pidetäänkö minusta, entä saanko kivan opettajan? Muistan Kiveriön ala-asteen opettajani Lempi Rahikaisen, joka nujersi nopeasti pienen 7-vuotiaan Annen innostuksen. Vastauksilleni hän usein tokaisi: ”Järki hoi, äly älä jätä!” tai ”Anna mun kaikki kestää!” Noh, opin ainakin kerrasta, että piste ei tule rivin loppuun vaan lauseen loppuun. Opettajan pilkkanauruun oli muiden oppilaiden helppo yhtyä. Lopulta en enää uskaltanut mennä kouluun.

Ennen kiusaaja ja kiusattava olivat usein yhtä aikaa läsnä kiusaamistilanteessa. Muistan hyvin leteistä vetämiset ja vaatteista kiusaamisen. Eräällä koulumatkalla pojat kulkivat selkäni takana, nauroivat ja heittelivät lumipalloja huutaen: ”Sulla on isoisän vanhat pussihousut!” Totta toinen puoli: Jorma-sedältä oli jäänyt hyväkuntoiset harmaat sarkahousut, joista sitten tehtiin minulle housut tanakoilla henkseleillä varustettuna. Vaatteista pilkkaaminen jatkui vielä silloinkin, kun minut oli valittu kansanedustajaksi. Nyt se oli vain siirtynyt Facebookkiin, jossa joku kommentoi, että joskohan sillä nyt olisi varaa pukeutua paremmin.

Sosiaalisen median ja mobiililaitteiden käytön yleistymisen myötä verkossa tapahtuva kiusaaminen on lisääntynyt. Kiusaaminen on helppoa nimettömästi tai keksityn identiteetin turvin. Kiusatun henkilöllisyys leviää sen sijaan nopeasti ja laajasti. Jos ennen laittoi liikkeelle huhun tai kierrätti luokassa paperilappuja, viestin perille saaminen kesti aikansa. Nyt viesti etenee netissä nopeasti kuin aivastus. Nettikiusaamisesta on tullut uusi koulukiusaamisen muoto, jossa kohdetta haukutaan, hyljeksitään tai mustamaalataan erilaisten sivustojen, sovellusten ja pikaviestien välityksellä. Kiva Koulu -ohjelman teettämään tutkimukseen vastanneista peruskoululaisista 2-5 prosenttia koki tulleensa nettikiusatuksi. Nettikiusaamiseen ei liity fyysistä kontaktia, mutta se voi olla jopa julmempaa kuin kasvokkain tapahtuvaa kiusaaminen. Virtuaalimaailmassa lasten ja nuorten kyky arvioida tekojensa seurauksia hämärtyy.

Jokaisella oppilaalla on perusopetuslain mukainen oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettikin vuonna 2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa. Opetuksen järjestäjä voi käyttää vain laissa säädettyjä puuttumis-, turvaamis- ja rangaistuskeinoja. Mikäli oppilaan toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkit eikä toimintaa saada loppumaan, koulun tulee ilmoittaa teosta poliisille. Poliisiviranomainen arvioi asiaa rikosoikeudellisesta näkökulmas­ta. Oppilaan rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä, eikä alaikärajaa ole vahingonkorvausvas­tuulle säädetty. Pitkittyneissä kiusaamistapauksissa opetuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida myös ilmoituksen tekemistä lastensuojeluviranomaisille.

Työryhmä painotti, ettei kiusaamisen vastaisessa työssä ja työrauhan edistämisessä ole kyse vain oikeudellisista keinoista, vaan työssä korostuu ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuri sekä toimintatavat. Kiusaamistapauksia syntyy lisää, mikäli koulun toimintakulttuuri ja kiusaamista tukeva ympäristö eivät muutu.

Jätin tällä viikolla ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen nettikiusaamiseen ja siihen, miten työryhmän tuloksia on hyödynnetty. Lainsäätäjienkin on pysyttävä ajan hermolla ja pyrittävä luomaan edellytyksiä puuttua myös netissä tapahtuvaan kiusaamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, kirjallinenkysymys, valtiopäivätoimet

Louhelainen Sofian COSAC-kokouksessa: suomalaisille on tärkeää, että sananvapauden ja tasa-arvon kaltaiset arvot toteutuvat EU:n ehdokasmaissa

Tiistai 19.6.2018 klo 12:08

Kiitos Bulgarialle tästä tärkeästä keskustelusta!       

Tämän vuoden maaliskuussa YK julkaisi raportin, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. 

Suomalaisille luottamus on yksi toimivan yhteiskunnan peruskiviä. Jos jotain sovitaan, se pidetään. Meillä luottamus päätöksentekijöihin on jatkuvasti tarkastelun alla. 

Suomalaisilla on odotuksia päätöksenteon paremmasta läpinäkyvyydestä, byrokratian vähentämisestä sekä paremmin toimivista palveluista. 

Suomessa on myös aktiivista ja laajapohjaista kansalaisjärjestötoimintaa, joiden kautta voidaan ihmisiä auttaa, tukea sekä sallia monenkirjavaa julkista keskustelua. Sananvapauden ja tasa-arvon kunnioittaminen ovat meille suomalaisille erityisen tärkeitä.

Puhuttaessa EU:n laajentumisesta, Suomessa nousee keskusteluun se, miten meille tärkeät arvot näissä maissa toteutuvat. 

Toivon EU:n jäsenyyttä hakeville maille voimia ja rohkeutta kehittää oikeusvaltioperiaatetta sekä lisätä kansalaisten luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.

Rohkenen myös heittää kaikille haasteen tavoitella maailman onnellisimman maan titteliä!

Kiitos 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia