Kuvateksti

Olen Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Hollolasta. Sain jatkokauden eduskuntavaaleissa 2015. Eduskunnassa päätyöni on vaalikaudella 2011-2015 ollut EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa.

Tuoreimpia kuulumisiani ja ajatuksiani voit seurata blogistani tältä sivulta sekä Facebookista. Aikaisempia blogitekstejäni löydät täältä.

Olen Sinun asiallasi, ollaan yhteyksissä!

Anne

Eutanasia-kansalaisaloite

Perjantai 23.3.2018 klo 8:54

Eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite eutanasiasta. Kreikankielinen sana tarkoittaa suomeksi ”hyvä kuolema”.  Aloite on nostanut esiin myös muita termejä, mm. sedaatio, palliatiivinen- ja saattohoito  sekä terminaalivaihe. Sedaatiolla tarkoitetaan rauhoittamista tai keskushermoston toiminnan lamaannuttamista lääkeaineella. Palliatiivisessa hoidossa hoidetaan parantumattomasti sairasta potilasta ja hänen läheisiään. Saattohoitoa puolestaan annetaan vakavasti sairaille potilaille, joita ei lääketieteen keinoin kyetä parantamaan.Terminaalivaiheessa potilaan hyväksi ei voida enää tehdä muuta kuin lievittää kipuja. Asiantuntijat keskustelevat näistä termeistä aivan toisella tasolla kuin me maallikot - joten edellä kirjoitettu kannattaa lukea siitä näkökulmasta.

Hollannissa eutanasia on laillistettu. Tohtori Rob Jonquière oli Suomessa kertomassa siitä. Olennaista eutanasiapäätöksessä on sietämätön ja toivoton kärsimys: sietämätöntä potilaan ja toivotonta lääkärin käsityksen mukaan. Potilaan auttamiseksi etsitään ensin kaikki mahdolliset hoitokeinot ja - muodot. Jos potilas haluaa eutanasian, se on pitkä prosessi. Eutanasiaan ei kevein perustein päädytä - eikä vain yhden lääkärin päätöksellä, hän totesi.

Saattohoitoa on Suomessa kehitetty viimeisten 10 vuoden aikana, mutta kehittämistarpeita on erityisesti saattohoitopaikkojen lisäämisessä sekä henkilökunnan osaamisen kehittämisessä. Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen mielestä eutanasian sallivalla lailla ei tulisi korvata tämänhetkisiä palliatiivisen-ja saattohoidon saatavuuden ja osaamisen puutteita ja että palliatiivisen lääketieteen oppiaine pitäisi sisältyä lääkäreiden perusopetukseen. 

Kuolema ja sitä edeltävä hyvä ja inhimillinen hoito puhuttaa myös kansainvälisesti. Euroopan neuvoston sosiaali- ja terveyskomiteassa on valmisteilla raportti  palliatiivisesta hoidon parhaista käytänteistä  ja sen käytöstä jäsenmaissa. Tammikuun kokouksessa Strasbourgissa kuulimme asiantuntijana myös suomalaista palliatiivisen lääketieteen professoria Tiina Saartoa.  

Viime syksynä olin eduskunnassa tämän kansalaisaloitteen julkisessa asiantuntijakuulemisessa, jonka jälkeen kiiruhdin sairaalaan. Siellä lääkäri totesi, että  94-vuotiaan isäni sisäelimet olivat lopettaneet toimintansa. Jouduimme äidin kanssa tilanteeseen, jota meillä ei ollut tietotaitoa käsitellä. ”Jatketaanko nesteytystä” kysyi lääkäri? ”Mitä se tarkoittaa?” kysyimme. Hän selitti, että kun neste ei enää poistu elimistöstä, se voi aiheuttaa potilaalle kipua. Isä ei ollut henkisesti enää läsnä tässä maailmassa, mutta ilmeistä näki, että fyysisiä kipuja oli. Nesteytys päätettiin lopettaa. En ikinä unohda niitä päiviä, jotka vietimme  vuoteen vieressä ja katsoimme hänen kuihtumistaan. Kysyin kymmeniä kertoja hoitohenkilökunnalta, onko varma ettei kipuja ole? Ja teimmekö varmasti oikean ratkaisun? Oli järkyttävää odottaa. Odottaa sitä viimeistä hetkeä. 

Elämän viimeiset vaiheet ovat meillä jokaisella yksilöllisiä. Miten osaamme käsitellä kipua ja pelkoja elämän päättymisestä? Saanko riittävästi lääkitystä? Entä jos se ei autakaan? Onko vierelläni osaavaa hoitohenkilökuntaa?  Miten läheiset pärjäävät ja ottavat tilanteen? 

Paljon avoimia kysymyksiä. Mutta yksi asia meillä kaikilla pitäisi olla yhteinen: oikeus arvokkaaseen kuolemaan!

1 kommentti .

Arvoisa toimittaja Silja Kononen!

Perjantai 23.3.2018 klo 8:52

Hämmentyneenä luin Aamupostissa 15.3.2018 julkaistun kolumninne ”Samaan aikaan somessa”. Annatte siinä kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosesta varsin totuudenvastaisen kuvan. Kuulemani mukaan reaalitilanne oli toisenlainen, hän osallistui eri aiheista käytyihin keskusteluihin. Kerroitte itse olleenne tilaisuudessa takarivillä. Omalta kouluajaltani muistan takarivissä istuneet häiriköt, joista oli polleaa huutaa oppitunneilla tyhjänpäiväisiä välihuutoja, koska heillä ei ollut rohkeutta istua eturivissä. Nykyisin heitä kutsuaan koulukiusaajiksi.

Tunnen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen seitsemän vuoden ajalta kollegana eduskunnasta; olemme täysistuntosalityön lisäksi tehneet vuosia töitä samassa valiokunnassa. Olen seurannut hänen työtään myös maakunnassa kymmenissä yhteisissä tilaisuuksissa. Toimittajaa sen sijaan en ole tavannut sen paremmin eduskunnassa kuin Päijät- tai Kanta-Hämeen lukuisissa maakuntatilaisuuksissakaan. 

Aino-Kaisa on mielestäni yksi eduskunnan ahkerimmista edustajista, joka myös perehtyy asioihin. Vaikka emme olekkaan aina asioista samaa mieltä, arvostan hänen kykyään tuoda äänestäjiensä ja puolueensa äänen kuuluviin sekä rakentavaa tapaa tehdä yhteistyötä puolueryhmien yli. Yksikään puolue tai edustaja kun ei tässä hommassa yksin pärjää.

Toimittaja oli odottanut ”herkullista keskustelua porvarin ja työläisen puolustajan välillä”. Kommentti veti suupieleni hymyyn ja mietin, että miten ihmeessä toimittaja on voinut edes välttyä kuulemasta keskustelua, jossa Aino-Kaisa on toisena osapuolena tuossa aihealueessa. Sen verran usein Aino-Kaisa - yhtenä eduskunnan rohkeimmista debatoijista - nimittäin myös tv-lähetyksissä esiintyy. Ja näin hallituspuoleen edustajan näkökulmasta tekisi mieleni sanoa, että A-K on äänessä vähän liiankin usein ja että kiusallisen hyvin hän myös kannanottonsa perustelee... Vaikkapa aktiivimallista, josta hän kuulema myös käytti ko.tilaisuudessa puheenvuoron.

Mutta toki myönnän, että silloin kun asioista ei ymmärrä, niistä on vaikeaa kirjoittaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittaus kiellettävä

Perjantai 2.2.2018 klo 15:32

Jätin tänään oikeusministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä.

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan tällä hetkellä palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Minusta tässä on selkeä epäkohta.

Omaishoidontuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen puitteissa. Tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein. Myöskään omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan antaman hoidon määrään ja vaativuuteen. Hoitopalkkio rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaista palkkaa olekaan.

Yhteiskunnalle syntyy merkittäviä säästöjä, kun mm. vanhustenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa korvataan omaishoidolla.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion kohdalla tulisi harkita ulosmittauskiellosta annettujen säännösten soveltamista. Omaishoitajia, myös ulosottoon ajautuneita, on tuettava. Se on inhimillistä ja kohtuullista!

Kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan

KIRJALLINEN KYSYMYS

Omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Myös Korkein oikeus on linjannut ennakkopäätöksessään (KKO:2013:3), että omaishoidontuen hoitopalkkio on tulona ulosmittauskelpoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä ulosotossa olevien omaishoitajien kohdalla sitä, että heille maksettava hoitopalkkio otetaan huomioon tulona määrättäessä heidän tulosta ulosmitattavissa olevaa määrää.

Ulosoton kohteeksi joutuneen henkilön suojaksi on säädetty eräistä ulosmittauskielloista. Tiettyjen varallisuuserien määrätarkoitukseen myönnettyjen sosiaaliavustusten ja korvausten, ulosmittaaminen on kielletty ulosottokaaressa. Määrätarkoitukseen myönnettyjä sosiaaliavustuksia ovat mm. toimeentulotuki, elatustuki, lapsilisä, äitiysavustus, vammaistuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja asumistuki.

Omaishoidon tukilain esitöissä todetaan, että hoitopalkkio ei ole sosiaalietuus, vaan se rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaisesti palkkaa olekaan. Omaishoitajien taloudellinen tilanne on usein heikko ja omaishoidon tuen hoitopalkkiolla on usein merkittävä vaikutus omaishoitajien taloudelliseen selviytymiseen, jaksamiseen ja kykyyn selviytyä omaishoitajana. Omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei myöskään todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan tekemään hoidon määrään. 

Omaishoidosta syntyy yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. Merkittävä osa vanhustenhuollosta ja pitkäaikaishoidosta toteutetaan nykyisin omaishoitona, joka on yhteiskunnalle edullisempaa kuin laitoshoito. Tutkimusten mukaan, jo yhdestä omaishoidettavasta henkilöstä syntyy arviolta 30.000-50.000 euron säästöt vuodessa. Huomion arvoista on myös se, että omaishoidontuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

                  Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta omaishoidon tuen hoitopalkkioon voitaisiin soveltaa ulosottokaaren säännöksiä ulosmittauskiellosta?

 

1 kommentti .

Lapsia suojeltava sodan ja terrorismin kauhuilta

Torstai 25.1.2018 klo 22:04

Pidän tärkeänä, että Euroopan neuvoston jäsenmaat tekevät voitavansa suojellakseen lapsia aseellisten selkkausten ja terrorismin kauhuilta. Alta voit lukea tästä aiheesta pitämäni puheen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa 25.1.2018

Mister President!

This year marks one hundredth anniversary of the Finnish Civil War. A war in which citizens of one country are fighting against each other is always a very tragic one. The topic of the war is still stirs emotions. Thousands of child soldiers were killed, and about twenty thousand children lost one or both of their parents.  

The Continuation War between Finland and the Soviet Union is chronologically closer. In my own family, there is a sad example of a disabled, underaged girl who was raped during the war by a foreign soldier. She became pregnant and a baby-girl was born. Her life ended very tragically: at teenage she took her own life after finding out about the truth of her birth.

I’m telling you about this story because also many of us - that live at present in safe countries -have memories and experiences that should not be forgotten, but instead use them in order to build a better world to us all. 

The report calls for action in member countries. Children that live in the midst of conflicts can unfortunately fall victims of human trafficking. Finland has already taken steps to prevent this. In the middle of conflicts, Finland has tried to address this issue. Gross human trafficking and its attempt is sanctioned in the Finnish criminal law; and public authorities are guided by the law on the identification and assistance of victims of trafficking.  

This week The Finnish Ministry of Social Affairs and Health published a new guidance, in which social- and healthcare professionals are given guidelines how to recognise victims of human trafficking and to find them a suitable support system. In Finland, there has so far appeared cases of human trafficking related to work, sexual exploitation and forced marriages.  

We have in Finland also a victim support service, which aim is to help victims of crime, their families and witnesses of crimes by offering different support and counselling services. This kind of service can also be used for helping immigrant children that have been affected by on armed conflict. 

Finland has taken the rights of girls and women as the priority of its development policy, and is committed to implement the goals of UN Agenda 2030, to promote gender equality throughout the world. The aims of sustainable development are for instance the fight against discrimination of girls and women, forced marriages, and especially genital mutilation.

As the report mentions: ”children are affected by armed conflict in many different ways”. Every experience of a child is different, and no child should be forced to face the horrors of war or terrorism.

Thank you for your attention! 

Herra puheenjohtaja,

Tänä vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Sota, jossa oman maan kansalaiset taistelivat keskenään on äärimmäisen surullinen. Aihe on edelleen arka. Tuhansia ala-ikäisiä lapsisotilaita tapettiin. Noin 20.000 lasta menetti joko molemmat tai toisen vanhempansa.

Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyi vuonna 1944. Omassa perheessäni on surullinen esimerkki siitä, miten kehitysvammainen, alaikäinen tyttö tuli sotilaan raiskauksen vuoksi raskaaksi. Syntyi tyttö, jonka elämä päättyi surullisesti johtuen pääosin juuri sodanaikaisista tapahtumista.

Kerron tämä esimerkin siksi, että myös monilla meistä nykyisin turvallisissa olosuhteissa asuvilla, on muistoja, joita ei pidä unohtaa, vaan rakentaa maailmaa paremmaksi paikaksi meille kaikille. 

Nyt käsiteltävässä raportissa toivotaan jäsenmailta toimenpiteitä aseellisiin konflikteihin joutuneiden lasten auttamiseksi. Konfliktien keskellä lapset saattavat joutua valitettavasti myös ihmiskaupan uhreiksi. Suomessa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota. Ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa ja niiden yritys tuomitaan rikoslaissa ja viranomaistoimintaa ohjaa laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. 

Tällä viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkisti ohjeen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia neuvotaan tunnistamaan ihmiskaupan merkkejä ja tarvittaessa ohjaamaan kansalliseen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tai muun soveltuvan tuen piiriin kotikunnassaan tai kansalaisjärjestöissä.  Suomessa on toistaiseksi tullut ilmi työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa sekä pakkoavioliittoja. 

Suomessa on myös rikosuhripäivystys, jonka tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä tai rikosasian todistajan asemaa tarjoamalla mm. Tuki- ja neuvontapalveluita. Se on erikoistunut niin ulkomaalaistaustaisen kuin myös alaikäisten uhrien kohtaamiseen ja neuvontaan.

Suomi on nostanut naisten ja tyttöjen oikeudet yhdeksi kehityspolitiikkansa painopisteeksi ja sitoutunut YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koko maailmassa. Kestävän kehityksen tavoitteita ovat mm. naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän, lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä sukupuolielinten silpomisen lopettaminen. 

Kuten raportissa todetaan aseelliset konfliktit vaikuttavat lapsiin monin tavoin. Jokainen lapsen kokemus on erilainen, eikä yhdenkään lapsen tulisi joutua kokemaan sodan tai terrorismin kauhuja.

 

Kommentoi kirjoitusta.

"Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy!"

Torstai 25.1.2018 klo 21:45

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa Eduskunnan työtä. Osa kansanedustajista kuuluu kansainvälisiin yhteistyöelimiin, joista Euroopan neuvosto (EN) on vanhin ja laajin. On kunnia kuulua niiden kymmenen suomalaisen kansanedustajan joukkoon, joka osallistuu EN:n komiteakokouksiin ja yleisistuntoon neljästi vuodessa. Seuraava kokous pidetään eduskunnan istuntotauolla tammikuun lopulla.

Eurooppa on ollut viime vuodet sekä sisäisten että ulkoisten mullistusten kourissa. Se on heijastunut myös Euroopan neuvoston työssä. Venäjän ja Euroopan jännitteiset suhteet ovat olleet vahvasti tapetilla. Venäjän valtuuskunta ei ole osallistunut yleiskokouksen toimintaan huhtikuun 2014 jälkeen. Venäjä protestoi poisjäämisellään yleiskokouksen päätöstä siitä, että siltä poistettiin äänioikeus Ukrainan tilanteen johdosta. EN:n toimintaan tuo kiistatta haastetta myös Venäjän ilmoitus, ettei se ei enää maksa kolmannesta EN-jäsenmaksuosuudestaan.

Turkki on ollut EN:n jäsen vuodesta 1950. Maan viime vuosien tapahtumien vuoksi EN päätti kuitenkin palauttaa Turkin monitoroinnin kohteeksi. Turkki vastusti päätöstä ja ilmoittikin haluavansa luopua kuudenneksi suurimman rahoittajan roolista. Lisäksi Euroopan jäsenmaiden talous- ja pakolaistilanne luovat haasteita ja herättävät huolta demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta. Niiden kehittymisen seuranta ja tarkastelu ovat EN:n keskeistä toimialaa.

Tammikuun EN:n istunnossa on kuultavana mm. Armenian presidentti. Tilanne Azerbeizenin ja Armenian välillä on erittäin herkkä. Olin joulukuussa työmatkalla Armeniassa Alliance of Conservatives and Reformists in Europe (ACRE) –puolueiden huippukokouksessa ja pidin siellä puheenvuoron osuudessa ”Trade and Economy”. ACRE on Euroopan kolmanneksi suurin puolueryhmittymä, jonka jäsen Sininen tulevaisuus rp. on. Yhteistyössä on mukana mm. Islannin itsenäisyyspuolue, Iso-Britannian konservatiivipuolue ja yhdeksän eri alueellista kumppanipuoluetta, mm. USA:n republikaanipuolue. Osallistujia huippukokouksessa oli lähes 700: Euroopan lisäksi Australiasta, Intiasta ja El Salvadorista.

Vuonna 2019 Suomen kansainvälinen vaikuttaminen korostuu. Suomi toimii silloin EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein - rooli on näkyvä ja haluttu! Maa johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa ja vie eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä. Se on tärkeä paikka päästä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöihin ja yhteistyöhön jäsenmaiden välillä. Puheenjohtajamaa laatii ohjelman ja valitsee ne painopistealueet, joita se haluaa kaudellaan edistää.

Olen aina pitänyt tärkeänä suomalaisen identiteetin, arvojen, kulttuurin sekä päätösvallan säilyttämistä omassa päätösvallassa. Olen käytännössä todennut sen onnistuvan parhaiten uskaltamalla mennä pois omalta kotimukavuusalueeltani; tehdä rohkeasti asioita, joita jännittää ja vakuuttaa muut siitä, että meillä on osaamista, sisua ja rohkeutta tehdä yhteistyötä niin puolue- kuin maidenkin rajojen ylitse.

Aktiivinen kansainvälinen toiminta antaa Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi!

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia