Kuvateksti

Olen Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Hollolasta. Sain jatkokauden eduskuntavaaleissa 2015. Eduskunnassa päätyöni on vaalikaudella 2011-2015 ollut EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa.

Tuoreimpia kuulumisiani ja ajatuksiani voit seurata blogistani tältä sivulta sekä Facebookista. Aikaisempia blogitekstejäni löydät täältä.

Olen Sinun asiallasi, ollaan yhteyksissä!

Anne

Eläinsuojelulain uudistus etenee!

Perjantai 6.10.2017 klo 10:18

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa ja käydään keskustelua Maa- ja metsätalousministeriössä meneillään olevasta eläinsuojelulain uudistuksesta. Lakiuudistus on erittäin laaja, se koskee niin lemmikki-, tuotanto- kuin luonnoneläimiäkin. Uudistuksen tarkoitus on saada vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki vastaamaan nykypäivän vaatimuksia eläintenpidolle ja lainsäädännölle - eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi. Täydellistä siitä tuskin tulee, mutta parannuksia kuitenkin. Joku ehkä toteaa: "Miksi puhua eläinten oikeuksista, kun ei kaikkien ihmistenkään oikeudet toteudu?" Sivistynyt yhteiskunta kuitenkin kantaa vastuunsa kaikista elämän osa-alueista.

Eläinten rekisteröinnin etuja

Eläinsuojelulain uudistusta on valmistelu useampi vuosi ja sinä aikana on tehty useita erilaisia selvityksiä. Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) teki vuonna 2015 selvityksen kissojen ja koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Siinä eläimen tunnistusmerkintätiedot (ihon alle asetettava riisin kokoinen mikrosiru tai tatuointi) yhdessä omistajatietojen kanssa kirjataan rekisteriin. Rekisteröinnin avulla voitaisiin puuttua mm. kissojen ja koirien salakuljetukseen ja eläinsuojelurikkomuksiin. Toivon myös uuden lain ottavan tiukemman kannan lemmikkieläinten kasvattamiseen ja antavan valvoville viranomaisille toimivat työkalut puuttua väärinkäytöksiin. Suurin osa kasvattajista toki on vastuullisia, mutta valitettavasti poikkeuksiakin löytyy. Pentutehtailuksi kutsutaan toimintaa, jossa pentuja teetetään epämääräisissä oloissa eikä eläinten terveyttä ole useinkaan tutkittu tai hoidettu ja tällainen vastuuton kasvattaja kauppaa puhdasrotuisia "vahinkopentuja" hyväuskoisille ostajille edulliseen hintaan. Myös koirien ja kissojen ”adoptointi” ulkomailta on nykyään muotia. Valitettavasti tähän toimintaan liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta ja hyvää tarkoittava pelastusteko voi ruokkia rikollista toimintaa entisestään, puhumattakaan tartuntatautien leviämisvaaroista. Vaikuttavinta kulkukoirien ja -kissojen auttamista tehdään niiden kotimaassa. 

Suomalaiset ovat koira- ja kissakansaa - vai ovatko?

EHK:n selvityksen mukaan useissa EU-maissa rekisteröinti on jo pakollista. Suomessa Kennelliitto pitää rotukoirien ja ei-puhdasrotuisten koirien rekisteriä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa olisi 800.000 koiraa, joista puhdasrotuisia n. 80%. Näiden rekistereiden ulkopuolelle jäävien koirien määrää voi vain arvailla. Kissaliiton mukaan rotukissarekisteröintejä tehdään vuosittain n. 5000. Virallista seurantaa ei ole, mutta EHK:n tutkimuksen mukaan Suomessa olisi puolesta miljoonasta miljoonaan kissaa ja että Suomessa ei ole merkittävää̈ irtokoiraongelmaa, mutta kissoja tutkimuksen mukaan tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000. Näistä vain pieni osa palautuu takaisin omistajilleen. Tämä kertoo karusti sen, että meillä Suomessakin on paljon vastuullista kotia etsiviä eläimiä. Tunnistusmerkinnän/sirun avulla voitaisiin myös löytöeläimen omistaja löytää nopeastikin, jo kiinniottotilanteessa. Erittäin huolestuttavana pidän esitystä löytöeläinten säilytysajan lyhentämistä 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Suomalaiset ovat näyttäneet voimansa myös kadonneiden eläinten löytämisessä some- ja nettimaailmassa. Ilmoitukset leviävät usein kulovalkean tavoin ja moni kadonnut on niiden avulla löytynyt. Se viestii siitä, että olemme selkeästi eläinystäväkansaa, joka suhtautuu vakavasti eläinten hyvinvointiin liittyviin asioihin. 

Maatalousyrittäjien haasteet

Monella meistä on enää harvoin käytännön kosketuspintaa maatalousyrittäjien arkeen ja sen haasteisiin. Maatalouden toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia (mm. Venäjän vastapakotteet, maitokiintiöistä luopuminen, ilmastonmuutokset jne.), jotka ovat aiheuttaneet kannattavuusongelmia ja heikentäneet maatalousyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia - heistä riippumattomista syistä. Tuottajahinnat ja tuotannon kannattavuus ovat laskeneet jo vuosia. Tuotantotilojen koot ja vaatimukset ovat kasvaneet ja tuottajat läkähdytetään EU-säätelyn ja loputtomalta tuntuvan raportoinnin alle. Tilakokojen suurentuessa ovat monet tehneet investointeja kipupisteisiin saakka. Eläinsuojelulain uudistukseen liittyen on eri aihealueista teetetty asiantuntijaselvityksiä, mm. lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa sekä sikojen tiineytyshäkkien käytöstä. MMM:n selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset. Tällä hetkellä valtaosa on parsinavettatiloja. Pihattonavettoihin siirtyminen vaatii investointia, joten tuottajat ovat jälleen mietinnän edessä, lopettaako tuotanto vai investoidako uuteen. Kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden säilyttämisen kannalta kotimaisen maatalouden tukeminen on entistä tärkeämpää. 

Eläinten suojelu kuuluu meille kaikille!

Päätös eläimen ottamisesta on aina vastuuta ja harkintaa vaativa teko. Pelkkä eläinsuojelulainsäädäntö ei yksistään takaa eläinten hyvinvointia, turvallisia ja terveyttä edistäviä olosuhteita - eikä estä heitteillejättöä. Toimet lähtevät meistä itsestämme, siitä miten suhtaudumme niin toisiin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Me aikuiset vaikutamme esimerkillämme siihen, millaisen arvomaailman jätämme jälkipolville! Suomi100-teeman mukaisesti: tehdään Yhdessä parempi yhteiskunta myös eläimille!

1 kommentti .

Suunta parempaan!

Tiistai 5.9.2017 klo 21:57

Syysistuntokausi pyörähti käyntiin tänään tiistaina. Lähden uuteen kauteen hyvillä mielin. On hienoa palata jälleen työskentelemään peruskorjattuun Eduskuntataloon, jonka täysistuntosali huokuu arvokkuutta ja kunnioitusta. Toivottavasti se heijastuu myös meidän edustajien toimintaan ja puheisiin.

Myös sinisten näkökulmasta homma on menossa hyvin eteenpäin. Kentältä tulee tukea puolueen perustamiseksi. Viime perjantaina julkaistu periaateohjelmamme on ollut kentällä odotettu ja haluttu. Se löytyy mm. yhdistyksemme kotisivuilta.

Elokuun budjettiriihessä oli ilo huomata, että saimme paljon meille tärkeitä asioita läpi. Solidaarisuusveron alarajaa ei nosteta! Vero siis koskee jatkossakin vähintään 72 3000 euroa vuodessa tienaavia. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaikista pienituloisimmat vapautuvat Yleisradioveron maksamisesta.

Eriarvoisuuden torjumiseen suunnatuista toimenpiteistä, saimme läpi mm. vaatimuksen perusturvan parantamisesta.  Vähimmäismääräisien etuuksien, eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan, korottamiseen osoitetaan vuoden 2018 budjetissa 8 miljoonan euron määräraha. Takuueläkettä sekä eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotetaan. Myös nuorten kuntoutumisrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää nousee nykyisestä takuueläkkeen kanssa samalle tasolle.

Hallitus pyrki parantamaan myös pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa. Varhaiskasvatusmaksut alenevat merkittävästi ensi vuoden alusta. Pikkulapsiperheiden vanhempainpäivärahat nousevat perusturvaan tehtävän korotuksen yhteydessä.  Opiskeleville perheille helpotusta tuovat myös opintotukeen tehtävä yksinhuoltajakorotus sekä lapsilisän yksinhuoltajalisän korottamien.

Merkittäviä askeleita otettiin myös turvallisuuden saralla. Hallitus tehostaa terrorismin vastaisia toimia. Lisämäärärahoja tulee niin poliisille, suojelupoliisille, että rajavartiolaitokselle ja puolustusvoimille. Terrorismilainsäädäntö käydään läpi, ja toimia radikalisoitumisen ehkäisyyn lisätään. Hallituksessa voi vaikuttaa!

Tänään palattiin siis töihin Eduskuntataloon ja tutustuttiin uusittuihin tiloihin. Valiokunta- ja eduskuntaryhmien paikat olivat hieman muuttuneet kuin myös täysistuntosalin tekniikka. Kesätauon jälkeen oli mukava taas tavata niin edustajakollegoita kuin myös Eduskunnan virkamiehiä sekä muita työntekijöitä. 

Yleisölle Eduskuntatalossa järjestetään tutustumista varten avoimet ovet loka-ja marraskuussa. Uutta on myös mahdollisuus varata ryhmien vierailuaikoja suoraan Eduskunnan nettisivuilta! Kyselytuntia pääsee niin ikään jälleen yleisöparvelle seuraamaan. 

Näkemisiin Eduskunnassa!

1 kommentti . Avainsanat: budjetti2018, syysistuntokausi, siniset

Uusi vaihtoehto - ilo itkun jälkeen!

Keskiviikko 14.6.2017 klo 12:28

Perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä
hävetti katsella miten puolueen Puoluekokouksessarakentaneita ja sen eteen töitä tehneitä kohdeltiin. 93-vuotias sotaveteraani, SMP:n veteraanikansanedustaja-isäni oli äärimmäisen järkyttynyt ja hänelle tuli itku, kun hän kuunteli puheenvuoroja ja katseli puoluekokousedustajien käytöstä, joista hehkui täydellinen kunnioituksen puute. Myös paikalla olleet toimittajat kiinnittivät huomiota tähän ylimieliseen käytökseen.
Perheeni on ollut vuodesta 1968 politiikassa aina tavallisen, pienen ihmisen asioita ajamassa. Olen itsekin lähtenyt politiikkaan puolustamaan näitä asioita. 

En siis ole politiikassa uusi tulokas tai tuuliviiri. Olen nähnyt ja kokenut poliittiseen elämään kuuluvat nousut ja laskut, ilot ja pettymykset. 

Minulla on erittäin isänmaalliset ja kristilliset arvot. Ei vähiten sen vuoksi, että isäni joutui lähtemään rintamalle 17 vuotiaana, koki sodan kauhut ja sen jälkeiset vaikeat ajat. Ne tapahtumat ovat muokanneet meidän perheen arvoja. Olen oppinut kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Heitä, jotka ovat tämän maan rakentaneet. Omat lapseni on kasvatettu samoilla arvoilla. Molemmin puolinen luottamus, sen saavuttaminen ja säilyttäminen sekä rehellisyys niin itselle kuin muitakin kohtaan on meille tärkeää. 

Suomalaisten etu ensin!

Minulla  työ menee aina oman edun, jopa perheen ja ystävyyssuhteiden edelle. Kummitädin hautajaiset jätin väliin, koska suuri valiokunta käsitteli eduskunnassa Kreikan tukipakettia ministeri Urpilaisen kanssa. Rakkaan lapsuuden ystävän häät jäivät väliin eduskuntaryhmän kokouksen vuoksi. Työ menee jälleen oman edun edelle. On naurettavaa puhua seteliselkärankaisista, koska juuri tälle 20 edustajan porukalle raha ei ole ollut koskaan motiivi tähän työhön ryhtymiseen tai sen tekemiseen. Ei tässäkään ratkaisussa: setelit jäivät Perussuomalaiselle puolueelle ja PS-eduskuntaryhmälle. Oma etu ei mene suomalaisten edelle: Uusi vaihtoehto -ryhmässä tiedämme, että tämä ratkaisu voi olla oman poliittisen uramme loppu! 

Politiikassa pitää olla osaamista - räksyttäjiä kyllä riittää!

Jokainen ammatikseen politiikkaa tekevä tietää että VAIN hallituksesta käsin voi vaikuttaa lainsäädäntöön, valtion talousarvioon ja Suomen virallisiin kantoihin kansainvälisissä neuvotteluissa. Oli täysin kestämätön ajatus, että hallitusvastuuseen olisi tullut RKP tai KD. Näiden puolueiden tavoitteet olisivat pyyhkineet pöytää jo saavutetuilla PS-tavoitteilla.  Nyt käyttöön oli otettava järeät toimenpiteet, koska perussuomalaisten nykyjohto ei siihen kyennyt. Siltä puuttuu poliittinen pelisilmä ja osaaminen: älä koskaan aliarvioi toista ihmistä, hänen mielipiteitään tai arvojaan. Ylimielisyys harvoin kantaa omien tavoitteiden täysimääräiseen saavuttamiseen. Opposition räksyttäjillä ei ole mitään vaikutusvaltaa, sen me kaikki politiikkaa ymmärtävät tiedämme.

Uusi vaihtoehto -ryhmälle on tärkeää pitää huolta siitä, että Suomen talous saadaaan nousuun: työpaikkoja, verotuloja ja sitä kautta voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Ilman muuta meillä on edelleen mukana myös EU-kritiikki, jonka eteen olen itsekin kuusi vuotta eduskunnassa töitä tehnyt. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa teemani oli: " Hoidetaan ensin suomalaisten asiat kuntoon ja pelastetaan muu maailma vasta sen jälkeen." Nämä teemat ovat entistä vahvemmin mukana! Maailman tilanne on muuttunut ja suomalaisten etujen puolustaminen vaatii entistä parempaa ja vahvempaa osaamista, mutta myös yhteistyötä muiden kanssa. 

Raskas päätös!

Olen ollut aktiivisesti kehittämässä puolueen toimintaa 10 vuoden ajan, tehden töitä lukemattomia tunteja, päiviä ja viikkoja. Ilman palkkaa tai muita rahallisia korvauksia. Vain sydämen ja aatteen palolla. 

Päätös jättää poliittinen yhteisö, jonka eteen olin tehnyt töitä, oli todella - todella vaikea ja tein sen raskain sydämin. Uskoni puolueeseen oli niin vahva, etten koskaan uskonut tällaista omalle kohdalleni tapahtuvan. En kuitenkaan hyväksy sitä, että toinen ihminen voidaan polkea häikäilemättömästi jalkoihin korottamalla samaan aikaan oma ego taivaisiin.  Puolueen uuden siiven kirjoittelu, toiminta ja ylipäänsä asennoituminen muihin ihmisiin meni sellaisiin mittasuhteisiin, etten nähnyt enää muuta ratkaisua. Ne muutamat saamani halla-aholais-palautteet vahvistavatkin sen, että tekemäni ratkaisu oli oikea. Ne kuulostavat vain turhautuneiden, tyhjien tynnereiden kolinalta eivätkä ansaitse sen kummempaa kommentointia. 

Kannustusta sataa!

Ne ihmiset jotka ovat olleet tukemassa ja äänestämässä sekä tuntevat  taustani ja minut ihmisenä, ovat olleet iloisia ratkaisustani. Itse asiassa kannustus tehdä pesäero Perussuomalaiseen nykyjohtoon oli lauantai-illasta lähtien todella vahvaa!

Saamani palaute yli puoluerajojen on kannustavaa ja päätöstäni tukevaa - niitä tulee niin somessa, sähköpostitse, puhelimitse kuin henkilökohtaisestikin. 

Nyt tuntuu sydämessä rauhalliselta. Olen valinnut työyhteisön, jossa vallitsee keskinäinen arvostus, luottamus ja kunnioitus!

8 kommenttia .

Vuoden 2017 ensimmäinen lisätalousarvioesitys

Tiistai 30.5.2017 klo 12:29

Suomen suunta on vihdoin kääntynyt parempaan. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 %. Työttömyys, myös pitkäaikaistyöttömyys, on laskussa ja työllisyystilanne parantunut koko Suomessa. Huhtikuussa tehdyn työllisyyskatsauksen mukaan työttömien määrä myös Päijät-Hämeessä on vähentynyt 921:llä (-6.5%) vuodentakaisesta. 

Työllisyyden nostaminen ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen takaa hyvinvointivaltion palveluiden jatkuvuuden. Työ on myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Kliseistä? Ehkä, mutta niin totta! Työttömiltä tulee palautetta, ettei heitä oteta yksilöinä tarpeeksi hyvin huomioon työnhakutilanteessa eikä sopivaa työtä löydy. On siis tärkeää yrittää löytää malleja, joissa voitaisiin parantaa työnhakijan ja työnantajan kohtaamista. Vain aidosti perehtymällä työnhakijan tilanteeseen voidaan lähteä purkamaan työnhakijan tilannetta, ja paikantaa esimerkiksi mahdolliset haasteet työnhakutaidoissa tai alueellisen liikkuvuuden tuen tarpeesta. Työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottamiseksi hallitus ehdottaakin 10 miljoonan euron lisämäärärahaa. Aktiivimallin keskeisenä tavoitteena on saada työvoimaviranomaisille nykyistä enemmän ajantasaista tietoa työnhaun tukemiseksi. Kyseessä ei ole uusi lisävelvoite, vaan jo käytössä olevien velvoitteiden korvaaminen uudella mallilla.

Nopeat laajakaistayhteydet ovat tätä päivää ja niiden tarve erityisesti haja-asutusalueilla on suuri. Niiden rakentamiskustannuksia ei voi sälyttää yksin operaattoreiden tai kuntien harteille. Lisätalousarvioesityksessä niiden rakentamisen edistämiseksi haja-asutusalueella ja monipuolisten viestintäpalvelujen turvaamiseksi ehdotetaan noin 7,6 miljoonan euron lisämäärärahaa. Nopeilla viestintäyhteyksillä ja toimivilla laajakaistapalveluilla on merkittävä välillinen vaikutus haja-asutusalueen elinkeinotoiminnalle sekä etätyöskentelylle, joka on edelleen nouseva trendi. Haja-asutusalueilla tavanomaisten tietoliikennetarpeiden lisäksi maaseudun eritystarpeissa tulee sote-uudistuksen myötä korostumaan myös esimerkiksi etäterveydenhuollon erilaiset toimintamahdollisuudet.Hallituksen vuoden 2017 lisätalousarviossa varsinaisten tulojen arviota esitetään korotettavaksi 482 miljoonalla eurolla ja määrärahoja lisättäväksi 50,9 miljoonalla eurolla. Tuloarvioiden paraneminen mahdollistaa määrärahalisäykset sekä vähentää valtion tarvetta lainanottoon. Sen arvioidaankin pienentävän valtion lainanottoa 178 miljoonalla eurolla aiemmin arvioidusta. Tämä, jos mikä, on oikea suunta! Tilastokeskuksen luottamisindikaattorin mukaan myös kuluttajien luottamus talouteen on vahvempaa. Hieno juttu!

Työ jatkuu Suomen kuntoon saamiseksi.

2 kommenttia .

"Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!"

Torstai 27.4.2017 klo 8:44

potretti.jpgSuomi viettää tänään Veteraanipäivää. Monella nykysuomalaisella on yhä vähemmän lähipiirissään henkilöitä, joilla on omaa kokemusta sota-ajoista. Yhä harvemmalla on enää kunnia tuntea niitä suurenmoisia ihmisiä, jotka ovat osallistuneet 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden puolustamiseen soratantereella. Meidän perheessä on suvun patriarkka, jonka sanaa ja mielipiteitä kuunnellaan. Perheen kesken pohdimme pääsiäisenä suomalaisuutta ja meille tärkeitä arvoja.

93-vuotias Mikko-isä muistutti, että meillä Suomessa on ollut jo niin kauan rauhan ja hyvinvoinnin aika, että sota-ajan pelot ja niiden jälkeiset todella vaikeat pula-ajat ovat nykyihmisille vieraita. Hän totesi: "Te ette tiedä oikeasta puutteesta mitään! Aina kaikesta valitetaan, eikä mihinkään olla tyytyväisiä. Ihmisten pitäisi itsekin tehdä jotain asioiden korjaamiseksi, eikä vain odottaa valmista!"

Hän kertoi tulleensa 22-vuotiaana neljän rintamavuoden jälkeen takaisin kotiin, jossa ei ollut tarjolla mitään. Hänellä ei ollut koulutusta, ei ammattia, ei rahaa. Äitipuolikin ilmoitti tylysti, että takaisin kotiin ei voi tulla, koska pienviljelytila ei kaikkia elättäisi. Taskussa oli vain kansakoulu-, rippikoulu- ja rokotustodistus. Sodan kauhut pauhasivat mielessä, mutta ei ollut aikaa syrjäytyä, vaan piti löytää elämälle suunta ja tarkoitus. 

Rakennustyömaiden ja tehtaiden sekalaisissa hommissa taidot karttuivat. Haaveena oli valmistua opettajaksi. Se oli kuitenkin haasteellista, koska ei ollut tarjolla valtion tukemaa asumista, opintotukea tai sosiaalihuoltoa. Opettajakoulussa Mikko huomasi jo osaavansa siellä opetettavia asioita, koska oli rakennuksilla niitä (kantapään kautta) oppinut. Hän halusi lopettaa koulun ja palata tehtaaseen. Äitipuoli kuitenkin kannusti käymään koulun loppuun ja painotti, että todistus pitää osaamisen lisäksi olla. Se helpottaisi työn hakemista ja saamista.

Opiskelujen ohessa Mikko kävi tehtaassa töissä ja rakensi ”pitkästä tavarasta” pikkuhiljaa omaa kotitaloa.  Ahkeruus kannatti ja vuosien jälkeen taskussa lämmitti valmistumistodistus opettajaksi. Velkaa oli paljon, joten töitä piti sen mukaan: päivisin opettajana Lahden Käsiteollisuusoppilaitoksessa ja öisin Lahden Mallasjuoman tehtaalla. Näiden ohella myös kotitalon pienviljelystä huolehtiminen jäi hänen huolekseen, koska hänen isänsä kunto oli huonontunut ja jonkun piti huolehtia nuoremman siskon, äitipuolen ja isän toimeentulosta.

Sotavuodet olivat olleet raskaita eikä Mikkokaan ilman haavoittumisia selvinnyt.  Niskaan ja päähän tulleet vammat olisivat oikeuttaneet sotainvaliditeetti-statukseen, mutta sitä Mikko ei sodan jälkeen uskaltanut ottaa. Hän pelkäsi, että se voisi siviilissä vaikeuttaa työn saantia. Jälkeenpäin se on kaduttanut, koska kivut ovat vaivanneet, mutta sotaveteraani-status ei ole taannut niitä hoitoja, joihin sotainvaliditeetti-status olisi oikeuttanut. Hänen ohjeensa niin opettajana kuin isänäkin on ollut se, että ei pidä jäädä surkuttelemaan vaan elämän kuvia pitää maalata kirkkain värein. Niitä harmaan sävyjä riittää kyllä ihan riittävästi muutenkin. Ahkera ja tunnollinen työnteko on yksi Suomen hyvinvoinnin peruskivi. Mikko sanookin usein: "Joka päivä pitää tehdä tuottavaa työtä. Vaikka kuinka vähän!" Hän elää kuten opettaa ja meni pääsiäisenäkin pihalle haravoimaan. Pyörätuolissa, jalat kun eivät enää kanna. Hän ihmetteleekin nykytrendiä, jossa ihmiset laskelmoivat, kannattaako mieluummin jäädä työttömäksi kotiin kuin mennä töihin.

Elämä on tarjonnut paljon haasteita ja ongelmia kuin myös onnistumisia ja ilonaiheita. Mikko on sanonut, että jokainen este pitää kohdata ja luottaa parempaan huomiseen. Kun tekee parhaansa niin oman elämänsä kuin muidenkin ihmisten eteen, silloin voi katsoa rehellisesti peiliin. Muistakaa se, että hyvinvointi ei synny itsestään, sen eteen pitää tehdä töitä, tuumasi hän meille.

Tapio Rautavaaran kappale Kulkuri ja joutsen on hänelle mieleinen. Siitä hän laulaa usein erityisesti kohtaa: "Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!"

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia