Kuvateksti

Olen Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Hollolasta. Sain jatkokauden eduskuntavaaleissa 2015. Eduskunnassa päätyöni on vaalikaudella 2011-2015 ollut EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa.

Tuoreimpia kuulumisiani ja ajatuksiani voit seurata blogistani tältä sivulta sekä Facebookista. Aikaisempia blogitekstejäni löydät täältä.

Olen Sinun asiallasi, ollaan yhteyksissä!

Anne

Omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittaus kiellettävä

Perjantai 2.2.2018 klo 15:32

Jätin tänään oikeusministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä.

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan tällä hetkellä palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Minusta tässä on selkeä epäkohta.

Omaishoidontuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen puitteissa. Tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein. Myöskään omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan antaman hoidon määrään ja vaativuuteen. Hoitopalkkio rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaista palkkaa olekaan.

Yhteiskunnalle syntyy merkittäviä säästöjä, kun mm. vanhustenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa korvataan omaishoidolla.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion kohdalla tulisi harkita ulosmittauskiellosta annettujen säännösten soveltamista. Omaishoitajia, myös ulosottoon ajautuneita, on tuettava. Se on inhimillistä ja kohtuullista!

Kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan

KIRJALLINEN KYSYMYS

Omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Myös Korkein oikeus on linjannut ennakkopäätöksessään (KKO:2013:3), että omaishoidontuen hoitopalkkio on tulona ulosmittauskelpoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä ulosotossa olevien omaishoitajien kohdalla sitä, että heille maksettava hoitopalkkio otetaan huomioon tulona määrättäessä heidän tulosta ulosmitattavissa olevaa määrää.

Ulosoton kohteeksi joutuneen henkilön suojaksi on säädetty eräistä ulosmittauskielloista. Tiettyjen varallisuuserien määrätarkoitukseen myönnettyjen sosiaaliavustusten ja korvausten, ulosmittaaminen on kielletty ulosottokaaressa. Määrätarkoitukseen myönnettyjä sosiaaliavustuksia ovat mm. toimeentulotuki, elatustuki, lapsilisä, äitiysavustus, vammaistuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja asumistuki.

Omaishoidon tukilain esitöissä todetaan, että hoitopalkkio ei ole sosiaalietuus, vaan se rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaisesti palkkaa olekaan. Omaishoitajien taloudellinen tilanne on usein heikko ja omaishoidon tuen hoitopalkkiolla on usein merkittävä vaikutus omaishoitajien taloudelliseen selviytymiseen, jaksamiseen ja kykyyn selviytyä omaishoitajana. Omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei myöskään todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan tekemään hoidon määrään. 

Omaishoidosta syntyy yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. Merkittävä osa vanhustenhuollosta ja pitkäaikaishoidosta toteutetaan nykyisin omaishoitona, joka on yhteiskunnalle edullisempaa kuin laitoshoito. Tutkimusten mukaan, jo yhdestä omaishoidettavasta henkilöstä syntyy arviolta 30.000-50.000 euron säästöt vuodessa. Huomion arvoista on myös se, että omaishoidontuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

                  Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta omaishoidon tuen hoitopalkkioon voitaisiin soveltaa ulosottokaaren säännöksiä ulosmittauskiellosta?

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsia suojeltava sodan ja terrorismin kauhuilta

Torstai 25.1.2018 klo 22:04

Pidän tärkeänä, että Euroopan neuvoston jäsenmaat tekevät voitavansa suojellakseen lapsia aseellisten selkkausten ja terrorismin kauhuilta. Alta voit lukea tästä aiheesta pitämäni puheen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa 25.1.2018

Mister President!

This year marks one hundredth anniversary of the Finnish Civil War. A war in which citizens of one country are fighting against each other is always a very tragic one. The topic of the war is still stirs emotions. Thousands of child soldiers were killed, and about twenty thousand children lost one or both of their parents.  

The Continuation War between Finland and the Soviet Union is chronologically closer. In my own family, there is a sad example of a disabled, underaged girl who was raped during the war by a foreign soldier. She became pregnant and a baby-girl was born. Her life ended very tragically: at teenage she took her own life after finding out about the truth of her birth.

I’m telling you about this story because also many of us - that live at present in safe countries -have memories and experiences that should not be forgotten, but instead use them in order to build a better world to us all. 

The report calls for action in member countries. Children that live in the midst of conflicts can unfortunately fall victims of human trafficking. Finland has already taken steps to prevent this. In the middle of conflicts, Finland has tried to address this issue. Gross human trafficking and its attempt is sanctioned in the Finnish criminal law; and public authorities are guided by the law on the identification and assistance of victims of trafficking.  

This week The Finnish Ministry of Social Affairs and Health published a new guidance, in which social- and healthcare professionals are given guidelines how to recognise victims of human trafficking and to find them a suitable support system. In Finland, there has so far appeared cases of human trafficking related to work, sexual exploitation and forced marriages.  

We have in Finland also a victim support service, which aim is to help victims of crime, their families and witnesses of crimes by offering different support and counselling services. This kind of service can also be used for helping immigrant children that have been affected by on armed conflict. 

Finland has taken the rights of girls and women as the priority of its development policy, and is committed to implement the goals of UN Agenda 2030, to promote gender equality throughout the world. The aims of sustainable development are for instance the fight against discrimination of girls and women, forced marriages, and especially genital mutilation.

As the report mentions: ”children are affected by armed conflict in many different ways”. Every experience of a child is different, and no child should be forced to face the horrors of war or terrorism.

Thank you for your attention! 

Herra puheenjohtaja,

Tänä vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Sota, jossa oman maan kansalaiset taistelivat keskenään on äärimmäisen surullinen. Aihe on edelleen arka. Tuhansia ala-ikäisiä lapsisotilaita tapettiin. Noin 20.000 lasta menetti joko molemmat tai toisen vanhempansa.

Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyi vuonna 1944. Omassa perheessäni on surullinen esimerkki siitä, miten kehitysvammainen, alaikäinen tyttö tuli sotilaan raiskauksen vuoksi raskaaksi. Syntyi tyttö, jonka elämä päättyi surullisesti johtuen pääosin juuri sodanaikaisista tapahtumista.

Kerron tämä esimerkin siksi, että myös monilla meistä nykyisin turvallisissa olosuhteissa asuvilla, on muistoja, joita ei pidä unohtaa, vaan rakentaa maailmaa paremmaksi paikaksi meille kaikille. 

Nyt käsiteltävässä raportissa toivotaan jäsenmailta toimenpiteitä aseellisiin konflikteihin joutuneiden lasten auttamiseksi. Konfliktien keskellä lapset saattavat joutua valitettavasti myös ihmiskaupan uhreiksi. Suomessa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota. Ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa ja niiden yritys tuomitaan rikoslaissa ja viranomaistoimintaa ohjaa laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. 

Tällä viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkisti ohjeen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia neuvotaan tunnistamaan ihmiskaupan merkkejä ja tarvittaessa ohjaamaan kansalliseen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tai muun soveltuvan tuen piiriin kotikunnassaan tai kansalaisjärjestöissä.  Suomessa on toistaiseksi tullut ilmi työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa sekä pakkoavioliittoja. 

Suomessa on myös rikosuhripäivystys, jonka tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä tai rikosasian todistajan asemaa tarjoamalla mm. Tuki- ja neuvontapalveluita. Se on erikoistunut niin ulkomaalaistaustaisen kuin myös alaikäisten uhrien kohtaamiseen ja neuvontaan.

Suomi on nostanut naisten ja tyttöjen oikeudet yhdeksi kehityspolitiikkansa painopisteeksi ja sitoutunut YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koko maailmassa. Kestävän kehityksen tavoitteita ovat mm. naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän, lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä sukupuolielinten silpomisen lopettaminen. 

Kuten raportissa todetaan aseelliset konfliktit vaikuttavat lapsiin monin tavoin. Jokainen lapsen kokemus on erilainen, eikä yhdenkään lapsen tulisi joutua kokemaan sodan tai terrorismin kauhuja.

 

Kommentoi kirjoitusta.

"Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy!"

Torstai 25.1.2018 klo 21:45

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa Eduskunnan työtä. Osa kansanedustajista kuuluu kansainvälisiin yhteistyöelimiin, joista Euroopan neuvosto (EN) on vanhin ja laajin. On kunnia kuulua niiden kymmenen suomalaisen kansanedustajan joukkoon, joka osallistuu EN:n komiteakokouksiin ja yleisistuntoon neljästi vuodessa. Seuraava kokous pidetään eduskunnan istuntotauolla tammikuun lopulla.

Eurooppa on ollut viime vuodet sekä sisäisten että ulkoisten mullistusten kourissa. Se on heijastunut myös Euroopan neuvoston työssä. Venäjän ja Euroopan jännitteiset suhteet ovat olleet vahvasti tapetilla. Venäjän valtuuskunta ei ole osallistunut yleiskokouksen toimintaan huhtikuun 2014 jälkeen. Venäjä protestoi poisjäämisellään yleiskokouksen päätöstä siitä, että siltä poistettiin äänioikeus Ukrainan tilanteen johdosta. EN:n toimintaan tuo kiistatta haastetta myös Venäjän ilmoitus, ettei se ei enää maksa kolmannesta EN-jäsenmaksuosuudestaan.

Turkki on ollut EN:n jäsen vuodesta 1950. Maan viime vuosien tapahtumien vuoksi EN päätti kuitenkin palauttaa Turkin monitoroinnin kohteeksi. Turkki vastusti päätöstä ja ilmoittikin haluavansa luopua kuudenneksi suurimman rahoittajan roolista. Lisäksi Euroopan jäsenmaiden talous- ja pakolaistilanne luovat haasteita ja herättävät huolta demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta. Niiden kehittymisen seuranta ja tarkastelu ovat EN:n keskeistä toimialaa.

Tammikuun EN:n istunnossa on kuultavana mm. Armenian presidentti. Tilanne Azerbeizenin ja Armenian välillä on erittäin herkkä. Olin joulukuussa työmatkalla Armeniassa Alliance of Conservatives and Reformists in Europe (ACRE) –puolueiden huippukokouksessa ja pidin siellä puheenvuoron osuudessa ”Trade and Economy”. ACRE on Euroopan kolmanneksi suurin puolueryhmittymä, jonka jäsen Sininen tulevaisuus rp. on. Yhteistyössä on mukana mm. Islannin itsenäisyyspuolue, Iso-Britannian konservatiivipuolue ja yhdeksän eri alueellista kumppanipuoluetta, mm. USA:n republikaanipuolue. Osallistujia huippukokouksessa oli lähes 700: Euroopan lisäksi Australiasta, Intiasta ja El Salvadorista.

Vuonna 2019 Suomen kansainvälinen vaikuttaminen korostuu. Suomi toimii silloin EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein - rooli on näkyvä ja haluttu! Maa johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa ja vie eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä. Se on tärkeä paikka päästä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöihin ja yhteistyöhön jäsenmaiden välillä. Puheenjohtajamaa laatii ohjelman ja valitsee ne painopistealueet, joita se haluaa kaudellaan edistää.

Olen aina pitänyt tärkeänä suomalaisen identiteetin, arvojen, kulttuurin sekä päätösvallan säilyttämistä omassa päätösvallassa. Olen käytännössä todennut sen onnistuvan parhaiten uskaltamalla mennä pois omalta kotimukavuusalueeltani; tehdä rohkeasti asioita, joita jännittää ja vakuuttaa muut siitä, että meillä on osaamista, sisua ja rohkeutta tehdä yhteistyötä niin puolue- kuin maidenkin rajojen ylitse.

Aktiivinen kansainvälinen toiminta antaa Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi!

Kommentoi kirjoitusta.

Siniset jäseniksi keskusta-oikeistolaisten puolueiden allianssiin

Torstai 21.12.2017 klo 11:54

Anne_peukku.jpgOlin viime viikolla työmatkalla Jerevanissa, Armeniassa, jossa Siniset liittyi Alliance of Conservatives and Reformists in Europe (ACRE) –puolueiden allianssiryhmään, jatkaen jo edellisessä poliittisessa viiteryhmässä aloitettua kansainvälistä yhteistyötä. ACRE on keskusta-oikeistolaisten puolueiden ryhmittymä, joka on Euroopan parlamentin ECR-ryhmän laajempi yhteistyöelin.

Tunisiassa vuonna 2015 allekirjoitin Perussuomalaiset rp:n puolesta jäsenyyssopimuksen ACREn kanssa. Nykyinen PS-johto ei kuitenkaan ole sen toimintaan halunnut osallistua. Olen osallistunut jo useiden vuosien ajan ACREn toimintaan, ja on hienoa, että uuden puolueemme Sinisten virallinen kansainvälinen yhteistyö saatiin jäsenyyden myötä startattua. Yhteistyössä on mukana mm. Iso-Britannian konservatiivipuolue ja Islannin itsenäisyyspuolue. Erityisen läheiset suhteet Sinisillä on Britannian konservatiivipuolueeseen. ACREen kuuluu lisäksi yhdeksän eri alueellista kumppanipuoluetta, näiden joukossa mm. USAn republikaanipuolue. Tälläkin kertaa mukana oli osallistujia Euroopan lisäksi Australiasta, Intiasta kuin myös El Salvadoristakin saakka.

Kävimme monien kansainvälisten osallistujien kanssa keskusteluja siitä, millaista yhteistyötä maidemme välillä voisi tehdä. Itse toin vahvasti esiin, että suomalaiset ovat kiinnostuneet investoimaan, kunhan vastapuoleen voi luottaa.  ”Rule of Law” eli laillisuusperiaatteen toimivuus (tilanne, jossa kaikki noudattavat lakia, niin yhteiskunta kuin sen toimijatkin), pitäisi olla nykypäivänä perustason vaatimus kaikissa maissa. Ihmisoikeudet, oikeuslaitoksen puolueettomuus ja korruption kitkeminen eivät valitettavasti ole itsestään selviä asioita edes kaikissa Euroopan maissa.

Pidin perjantain Jerevanin huippukokouksessa puheenvuoron osuudessa ”Trade and Economy”. Salissa istui yli 650 kansainvälistä osallistujaa, joten olihan se ujolle maalaispoliitikolle melkoisen hieno ja jännittävä hetki. Toin puheenvuorossani esille mm. että Suomelle ja Pohjoismaille kansainvälinen kaupankäynti on tärkeää: sen kautta lisätään työpaikkoja, jotka lisäävät verotuloja joiden kautta puolestaan rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Ne taas puolestaan ovat elinehto, jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa. Totesin että ”Kilpailukykyinen yhteiskunta, osaaminen ja luottamus” - siinä on kokonaispaketti, jonka tarjoamme ulkomaalaisille sijoittajille!

Armeniassa on vaikutteita sekä itäisestä että eurooppalaisesta kulttuurista. Armenia haluaa pitää läheiset suhteet niin Venäjään kuin Eurooppaankin. Armenia allekirjoitti EU:n kanssa yhteistyösopimuksen Itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä. Sopimuksen toivotaan molemminpuolisesti edistävän sekä taloudellisia ja poliittisia suhteita. Venäjä tukee Armeniaa sotilaallisesti. Tähän Armenialla on tarve erityisesti Vuoristo-Karabahin jäätyneen konfliktin vuoksi, johon Suomi toivoo neuvotteluteitse löydettävää ratkaisua. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin haluttomia kompromisseihin. Armenialla ei ole diplomaattisia suhteita Turkin ja Azerbaidžanin kanssa. Olen havainnut maiden väliset tulehtuneet suhteet myös Euroopan neuvoston komiteakokouksissa kuin yleiskokouksen salipuheenvuoroissakin.

Armeniassa vaikutuksen tekivät ennen kaikkea ihmisten lämmin vieraanvaraisuus. Erityisen koskettavaa oli käynti kansanmurhan muistomerkillä. Sen ulkopuolella kasvaa kävijöiden istuttama kuusikko. Oli hienoa huomata, että myös Presidentti Tarja Halosen oli käynyt siellä ja istuttanut kuusen käyntinsä muistoksi.

Arvostan suuresti mahdollisuuksia tehdä työmatkoja ulkomaille, joissa voin verkostoitua ja kertoa suomalaisesta kulttuurista, koulutuksesta sekä yhteiskunnan arvoista. Usein kotiin palattuani totean, että vaikka meillä on kehitettäviäkin asioita, on meillä silti asiat niin paljon paremmin ja tasa-arvoisemmin kuin monissa muissa maissa.

Kiitos kaikille tästä vuodesta!

Sen loppupuoli on omalta osaltani ollut äärimmäisen raskas.

Mikko-isän oppien mukaan pitää kuitenkin aina luottaa ja uskoa siihen, että tulevaisuus maalataan kirkkaammilla väreillä! Hän aina muistutti myös, että "Sinä itse olet se, joka siitä siveltimestä pitää kiinni....!"

Toivon kaikille rauhallista Joulun aikaa ja siunausta vuodelle 2018

Anne

Voit katsoa ”Trade and Economy” osuudessa pitämäni puheenvuoron tästä

Kommentoi kirjoitusta.

Eläinsuojelulain uudistus etenee!

Perjantai 6.10.2017 klo 10:18

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa ja käydään keskustelua Maa- ja metsätalousministeriössä meneillään olevasta eläinsuojelulain uudistuksesta. Lakiuudistus on erittäin laaja, se koskee niin lemmikki-, tuotanto- kuin luonnoneläimiäkin. Uudistuksen tarkoitus on saada vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki vastaamaan nykypäivän vaatimuksia eläintenpidolle ja lainsäädännölle - eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi. Täydellistä siitä tuskin tulee, mutta parannuksia kuitenkin. Joku ehkä toteaa: "Miksi puhua eläinten oikeuksista, kun ei kaikkien ihmistenkään oikeudet toteudu?" Sivistynyt yhteiskunta kuitenkin kantaa vastuunsa kaikista elämän osa-alueista.

Eläinten rekisteröinnin etuja

Eläinsuojelulain uudistusta on valmistelu useampi vuosi ja sinä aikana on tehty useita erilaisia selvityksiä. Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) teki vuonna 2015 selvityksen kissojen ja koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Siinä eläimen tunnistusmerkintätiedot (ihon alle asetettava riisin kokoinen mikrosiru tai tatuointi) yhdessä omistajatietojen kanssa kirjataan rekisteriin. Rekisteröinnin avulla voitaisiin puuttua mm. kissojen ja koirien salakuljetukseen ja eläinsuojelurikkomuksiin. Toivon myös uuden lain ottavan tiukemman kannan lemmikkieläinten kasvattamiseen ja antavan valvoville viranomaisille toimivat työkalut puuttua väärinkäytöksiin. Suurin osa kasvattajista toki on vastuullisia, mutta valitettavasti poikkeuksiakin löytyy. Pentutehtailuksi kutsutaan toimintaa, jossa pentuja teetetään epämääräisissä oloissa eikä eläinten terveyttä ole useinkaan tutkittu tai hoidettu ja tällainen vastuuton kasvattaja kauppaa puhdasrotuisia "vahinkopentuja" hyväuskoisille ostajille edulliseen hintaan. Myös koirien ja kissojen ”adoptointi” ulkomailta on nykyään muotia. Valitettavasti tähän toimintaan liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta ja hyvää tarkoittava pelastusteko voi ruokkia rikollista toimintaa entisestään, puhumattakaan tartuntatautien leviämisvaaroista. Vaikuttavinta kulkukoirien ja -kissojen auttamista tehdään niiden kotimaassa. 

Suomalaiset ovat koira- ja kissakansaa - vai ovatko?

EHK:n selvityksen mukaan useissa EU-maissa rekisteröinti on jo pakollista. Suomessa Kennelliitto pitää rotukoirien ja ei-puhdasrotuisten koirien rekisteriä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa olisi 800.000 koiraa, joista puhdasrotuisia n. 80%. Näiden rekistereiden ulkopuolelle jäävien koirien määrää voi vain arvailla. Kissaliiton mukaan rotukissarekisteröintejä tehdään vuosittain n. 5000. Virallista seurantaa ei ole, mutta EHK:n tutkimuksen mukaan Suomessa olisi puolesta miljoonasta miljoonaan kissaa ja että Suomessa ei ole merkittävää̈ irtokoiraongelmaa, mutta kissoja tutkimuksen mukaan tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000. Näistä vain pieni osa palautuu takaisin omistajilleen. Tämä kertoo karusti sen, että meillä Suomessakin on paljon vastuullista kotia etsiviä eläimiä. Tunnistusmerkinnän/sirun avulla voitaisiin myös löytöeläimen omistaja löytää nopeastikin, jo kiinniottotilanteessa. Erittäin huolestuttavana pidän esitystä löytöeläinten säilytysajan lyhentämistä 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Suomalaiset ovat näyttäneet voimansa myös kadonneiden eläinten löytämisessä some- ja nettimaailmassa. Ilmoitukset leviävät usein kulovalkean tavoin ja moni kadonnut on niiden avulla löytynyt. Se viestii siitä, että olemme selkeästi eläinystäväkansaa, joka suhtautuu vakavasti eläinten hyvinvointiin liittyviin asioihin. 

Maatalousyrittäjien haasteet

Monella meistä on enää harvoin käytännön kosketuspintaa maatalousyrittäjien arkeen ja sen haasteisiin. Maatalouden toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia (mm. Venäjän vastapakotteet, maitokiintiöistä luopuminen, ilmastonmuutokset jne.), jotka ovat aiheuttaneet kannattavuusongelmia ja heikentäneet maatalousyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia - heistä riippumattomista syistä. Tuottajahinnat ja tuotannon kannattavuus ovat laskeneet jo vuosia. Tuotantotilojen koot ja vaatimukset ovat kasvaneet ja tuottajat läkähdytetään EU-säätelyn ja loputtomalta tuntuvan raportoinnin alle. Tilakokojen suurentuessa ovat monet tehneet investointeja kipupisteisiin saakka. Eläinsuojelulain uudistukseen liittyen on eri aihealueista teetetty asiantuntijaselvityksiä, mm. lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa sekä sikojen tiineytyshäkkien käytöstä. MMM:n selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset. Tällä hetkellä valtaosa on parsinavettatiloja. Pihattonavettoihin siirtyminen vaatii investointia, joten tuottajat ovat jälleen mietinnän edessä, lopettaako tuotanto vai investoidako uuteen. Kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden säilyttämisen kannalta kotimaisen maatalouden tukeminen on entistä tärkeämpää. 

Eläinten suojelu kuuluu meille kaikille!

Päätös eläimen ottamisesta on aina vastuuta ja harkintaa vaativa teko. Pelkkä eläinsuojelulainsäädäntö ei yksistään takaa eläinten hyvinvointia, turvallisia ja terveyttä edistäviä olosuhteita - eikä estä heitteillejättöä. Toimet lähtevät meistä itsestämme, siitä miten suhtaudumme niin toisiin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Me aikuiset vaikutamme esimerkillämme siihen, millaisen arvomaailman jätämme jälkipolville! Suomi100-teeman mukaisesti: tehdään Yhdessä parempi yhteiskunta myös eläimille!

2 kommenttia .

Lisää kirjoituksia