"Perussuomalaisten ilopilleri ja työmyyrä, kansanedustaja Anne Louhelainen"

 Etelä-Suomen sanomat 26.3.2015

"Maakunnan äänikuningatar Anne Louhelainen ylitti viime vaalien äänimääränsä."

Etelä-Suomen sanomat 20.4.2015

Kuvateksti

Olen Perussuomalaisten kansanedustaja Hollolasta. Sain jatkokauden eduskuntavaaleissa 2015. Eduskunnassa päätyöni on vaalikaudella 2011-2015 ollut EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa.

Tutustu ajatuksiini myös PS ehdokassivustolla.

Katso vaalivideoni Ylen vaaligalleriasta.

Tuoreimpia kuulumisiani ja ajatuksiani voit seurata blogistani tältä sivulta sekä Facebookista. Aikaisempia blogitekstejäni löydät täältä.  

Olen Sinun asiallasi, ollaan yhteyksissä!   

Anne

"Niin maailma muuttuu Eskoni!"

Torstai 4.2.2016 klo 15:31

"Uskotko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?" Tämä kysymys esitettiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan haastattelututkimuksessa viime marraskuussa. 65 % vastasi, että turvattomammassa! STT puolestaan uutisoi, että poliisihallituksen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäillyt raiskausrikosten, pahoinpitelyiden ja seksuaalisten ahdistelutapausten määrät kasvoivat ovat viime vuonna. 

Viranomaiset ja media tuntuvat olevan vallitsevan tilanteen kanssa ymmällään. Mitä, miten ja milloin voidaan kertoa julkisuuteen - jos tekijäksi epäillään ulkomaalaistausta ihmistä? Lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja laittomasti rajat ylittäviin henkilöihin liittyy myös erilaisia lieveilmiöitä. Kriittiset näkökulmat leimataan kuitenkin todella helposti vihapuheeksi. Poliittisille päättäjille tai julkisuuden henkilöille heilahtaa helposti rasisti-kortti. Kuten kävi Teemu Selänteen kommentille sosiaalisessa mediassa. Asian otti esille myös Suomen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaispuheenvuorossaan, jossa hän totesi, että puolin ja toisin eri osapuolet ovat keskittyneet lähinnä haukkumaan toisiaan.

Erityisesti naisiin kohdistuva häirintä on valitettavasti ongelma koko Euroopan alueella. Se tuli esiin mm. Ranskassa Strasbourgissa Euroopan neuvoston istunnossa, joka käsittelee ihmisoikeusasioita. Siihen kuuluu jäseniä 47 eri maasta. Perussuomalaisia siellä edustaa kaksi kansanedustajaa. Olen iloinen saadessani kunnian olla heistä toinen: koen tärkeäksi mahdollisuuden viedä myös kehäkolmosen ulkopuolelta kansalaisilta tullutta viestiä kansainvälisille areenoille. Kuulun siellä Euroopan Konservatiivisen puolueryhmään (ECR), jonka aloitteesta istunnossa käytiin keskustelu naisiin kohdistuvasta häirinnästä Euroopassa.

Omassa puheenvuorossani kerroin, että Suomessa nopeasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä on lisännyt turvattomuuden tunnetta.  Yhtenä syynä ovat erityisesti kulttuurierot: naisten asema Euroopassa ja Suomessa on hyvin erilainen kuin monissa lähtömaissa.  Totesin myös, ettei ole oikein puolustaa vain tulijoita vaan Euroopan neuvoston tulee suojella ja ottaa kantaa myös enemmistöjen puolesta.

Uuden vuoden vaihteessa Euroopan eri maihin rantautui ilmiö, joka on tunnettu islamistisissa maissa nimeltään "Taharrush game", jossa miesjoukko ahdistelee naisia kähminnästä ryöstämiseen, jopa raiskaamiseen asto. Satoja naisia ryöstettiin, häirittiin ja jopa raiskattiin Euroopan eri kaupungeissa pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten toimesta. Media kertoi asiasta vasta päiviä myöhemmin ja silloinkin ikään kuin pakon sanelemana. Painotin puheenvuorossani median erittäin suurta merkitystä siitä, miten asioista voidaan julkisesti keskustella. Ei voi olla - eikä saa olla niin, että näistä asioista tulee tabuja, joista vaietaan ja ne lakaistaan maton alle. Tämä työmatka vahvisti omaa näkemystäni siitä, että Euroopassa kiehuu pinnan alla; niin tänne tulijoiden kuin täällä jo olevien kesken.

Suomessa hallitus on jo viime syksystä lähtien tehnyt merkittäviä muutoksia turvapaikanhakijoiden tuloon liittyvissä toimenpiteissä, mm. lakimuutoksia on valmisteltu monilla eri sektoreilla. Käsittelyaikoja sekä kielteisten päätösten saaneiden poistamista maasta nopeutetaan kuin myös turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksia tullaan heikentämään. Viime kauden lopulla Perussuomalaiset estivät ministeri Huovisen ajaman paperittomien (=laittomasti maassa olevien) terveydenhuollon laajentamislakiesityksen. Toteutuessaan laki olisi tarjonnut yhdet Euroopan laajimmista ilmaisista terveyspalveluista. Silloin ministeri Huovinen (SDP) arvioi ettei laaja, ilmainen terveydenhuolto olisi vetovoimatekijä eikä paperittomia olisi maassa muutamaa tuhatta enempää.

”Niin se maailma muuttuu Eskoni!” taisi Aleksis Kivi jo aikoinaan Nummisuutari-näytelmässä kirjoittaa. 

  

Kommentoi kirjoitusta.

Puheeni Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleisistunnossa 28.1.2016

Torstai 4.2.2016 klo 15:18

FOTC4DE.JPGMr President, dear colleagues,

 

We are talking about a very important issue: Harassment of women

The rapidly increasing amount of asylum seekers in Finland has caused a sense of insecurity, especially as a result of cultural differences: the rights of women in Europe and in Finland are very different to the situation in many countries of origin.

Unfortunately, there are persons among the asylum seekers that do not share these same values. In Finland, individual protection as well as the physical and psychological integrity of persons are basic rights that we are not used to put into question. We take them for granted. We want to protect these values also in the future; go to school, work, hobbies and the grocery store without fear.

The feeling of insecurity has surged among Finns as sexual harassment and even rape have increased, unfortunately through acts committed by asylum seekers. We have heard of similar cases from all over Europe. This cannot and shall not be accepted.

As a result of this situation, children are afraid to go to school, young people are banned from going out in the night and the elderly are too scared to go to the grocery store even in broad daylight. This has raised a debate among the citizens of the need of independent street patrols to ensure the safety of the original population.

The media plays an important role in how these issues are reported and what can be said about them in the public debate. We all know of various side effects connected to immigration and asylum seekers and such views are often silenced. The racist-card is quickly raised when such issues are discussed in a critical tone. However, we must be able to address the problems in a comprehensive way, with their own names and without fanaticism. Being critical is often labelled as hate speech.

The Council of Europe must protect and speak in support also of the majority and underline the rights of women and children in Europe. The Council of Europe must also highlight the responsibility of the media in this difficult situation.

Thank you for your attention. 

blogiin.jpgArvoisa puhemies, ja hyvät kolleegat

Puhumme erittäin tärkeästä asiasta: Naisiin kohdistuvasta häirinnästä.

Suomessa nopeasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä on aiheuttanut turvattomuuden tunnetta erityisesti kulttuurieronäkemysten vuoksi:
naisten asema  Euroopassa ja Suomessa on hyvin erilainen kuin monissa lähtömaissa.

Valitettavasti turvapaikanhakijoiden joukossa on ihmisiä, jotka eivät jaa näitä samoja arvoja.
Suomessa yksilön suoja sekä fyysinen että psyykkinen koskemattomuus ovat perusoikeuksia joitta emme ole tottuneet kyseenalaistamaan.
Ne ovat meille itsestäänselvyyksiä. Niistä haluamme pitää tulevaisuudessakin kiinni; mennä kouluun, töihin ja kauppaan tai harrastuksiin ilman
pelkoa.

Turvattomuuden tunne onkin lisääntynyt suomalaisten joukossa, sillä erityisesti seksuaalinen häirintä ja jopa raiskaukset ovat
lisääntyneet, valitettavasti nimenomaan turvapaikanhakijoiden toimesta.
Olemme saaneet kuulla vastaavista tapahtumista ympäri Eurooppaa. Tällaista ei pidä eikä saa hyväksyä.

Turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt hälyttävästi: lapset pelkäävät mennä kouluun, nuoria kielletään menemästä iltaisin ulos ja vanhukset eivät uskalla mennä kauppaan edes päivällä. Tämä on nostattanut keskustelun kansalaisten halusta
perustaa katupartioita, joilla kantaväestön turvallisuutta halutaan valvoa.

Medialla on suuri merkitys sillä, miten näistä asioista uutisoidaan ja miten niistä voidaan julkisesti keskustella.
Tiedämme kaikki, että turvapaikan hakijoihin, pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyy paljon erilaisia lieveilmiöitä, joista liian usein vaietaan.
Rasisti-kortti vilahtaa nopeasti tapahtumia kriittisesti arvioitaessa.
Näistä asioista pitäisi kuitenkin pystyä puhumaan asiallisesti,  omilla nimillään ja ilman kiihkomielisyyttä.
Kriittisyys leimataan hyvin nopeasti vihapuheeksi.

Euroopan Neuvoston tulee suojella ja ottaa kantaa myös enemmistöjen puolesta, korostaa naisten ja lasten oikeuksia
Euroopassa.
Euroopan neuvoston tulee korostaa myös median vastuuta tässä vaikeassa tilanteessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto!

Tiistai 22.12.2015

Turvapaikan hakijoiden vyöryminen Euroopan halki Suomeen on jakanut suomalaiset kahtia: heihin, jotka avosylin ottavat heidät vastaan ja me, jotka suhtaudumme tilanteeseen kriittisesti. Turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien tai pakolaisten puolesta puhuminen tuntuu olevan trendikkäämpää kuin suomalaisten tai suomalaisuuden puolustaminen. Ikään kuin suomalaisuudesta ei saisi olla ylpeä.

Nyt jos koskaan on aika röyhistää rintakehät ja olla ylpeitä suomalaisesta kulttuurista, meidän omista tavoistamme ja arvomaailmastamme. Meillä suomalaisilla on pitkät perinteet monien kirkollisten pyhien vietossa. Joulu on näistä monelle se tärkein juhla. Torttujen ja pipareiden paistaminen virittää joulutunnelman. Joulukinkun paistaminen puolestaan on yksi haasteellisimmista joulutoimenpiteistä. Joulupöydässä paistaja saa varmasti analyysin siitä, miten kinkun paistaminen on onnistunut. Muistan lapsuuteni jouluista joulukuusen hakemisen. Siihen ei mikä tahansa kuusi käynytkään. Joulukuusen koristelua odotettiin ja pallojen paikka tuumattiin tarkkaan, loppuhuipennuksena laitettiin tähti kuusenlatvaan.         

On vaikea löytää tunteellisempaa paikkaa kuin joulukirkko, jossa kaikuvat kauniit joululaulut ja virret. Adventtipyhien alkaessa kirkot täyttyvät Hoosiannaa laulavista. Koulujen ja päiväkotien joulujuhlissa luetaan jouluevankeliumia. Kevätjuhlissa on kautta aikain laulettu suvivirttä. Nyt näistäkin – ainakin minulle tärkeistä – perinteistä pitäisi luopua, koska ne ovat liian uskonnollisia eikä haluta loukata muita uskontokuntia edustavia. Meillä on kuitenkin oltava oikeus omiin perinteisiimme niin jouluna, pääsiäisenä kuin myös ihan jokaisena arkipäivänä. Turvapaikan hakijat tai maahanmuuttajat arvostavat hekin omaa kulttuuriaan ja tapojaan; ne luovat turvallisuuden tunnetta. Juuri siksi myös meidän suomalaisten täytyy pitää kiinni omista perinteistämme, omasta identiteetistämme. Tutut tavat ja arvot antavat voimaa ja luovat uskoa tulevaisuuteen. 

Joulu on aikaa, jota usein vietetään perheen, läheisten tai ystävien kanssa.

Joulunaika voi kuitenkin olla yksinäisille ihmisille ahdistavaa aikaa.  Toivon, että teillä kaikilla on joku, joka ajattelee juuri teitä. Toivon, että meillä kaikilla on antaa lahjaksi aikaa - vaikka vain puhelinsoiton verran. Uskon, että meillä kaikilla on joku, jota ilahduttaa.

Toivotan kaikille lukijoille joulurauhaa! 

Kommentoi kirjoitusta.

Omaishoidon kehittämiseen kauan kaivattua parannusta

Perjantai 18.12.2015 klo 13:24

Keskiviikkona vuoden 2016 budjetin palautekeskustelussa käsiteltiin mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoja.

Olen puhunut omaishoidosta paljon, lähestulkoon aina ja kaikkialla. Onkin ollut ilo huomata, että nyt ilmassa alkaa olla jo selviä yleisen heräämisen merkkejä siitä, kuinka paljon hyödyntämätöntä potentiaalia omaishoidossa on. Omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on varattu hallitusohjelmassa pysyvää valtion lisämäärärahaa asteittain kasvavasti siten, että vuonna 2018 lisämääräraha on 95 miljoonaa euroa omaishoitajien vapaiden lisäämiseen ja perhehoidon kehittämiseen. Tämä on erittäin hyvä asia! Mieltäni askarruttaa kuitenkin miten omaishoitoon liittyvissä laskelmissa on otettu huomioon esimerkiksi monikulttuurisuus, ja palveluiden tarve sekä kasvavat vaatimukset omaishoidon suhteen.

Suomessa on jo nyt 300 000 omaishoitotilannetta, joista noin 60 000 vaativia ja sitovia, mutta vain 43 000 omaishoitajaa, joilla on sopimus kunnan kanssa. Maailma muuttuu myös Suomessa, ja Suomeen tulee paljon eri-ikäisiä turvapaikanhakijoita ja jatkossa enenevässä määrin myös perheenyhdistämisiä. Jatkossa siis myös omaishoito monikulttuuristuu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tämä on kenttäväen eli viranomaisten ja kolmannen sektorin mukaan nouseva ja kasvava trendi. Jo nyt on tarvetta omaishoito-oppaisiin niin persian, venäjän kuin kurdin kielelläkin.  

Eduskunnan hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuoltojen palvelumaksujen korotus on herättänyt muiden aiheiden lomassa paljon keskustelua.  Omassa puheenvuorossani halusin muistuttaa, että asiakasmaksulaissa määritellään, mitä maksut saavat enintään olla ja ne ovat enintään tuotantokustannusten maksimimäärä. Kunnat itse päättävät korottavatko he maksuja, ja jos korottavat niin rajataanko mahdollisesti pienituloiset pois korotettujen maksujen piiristä. Kuten tiedämme kaikki, niin tuotantokustannukset ovat käytännössä paljon suuremmat kuin se, mitä asiakkaalta peritään. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkärimaksu on ensi vuonna 20 euroa 90 senttiä, ja tuotantokustannukset olivat viime vuonna lähes 120 euroa, puhumattakaan sairaalan tehohoitovuorokausista.  Meillä kaikilla on huoli juuri pienituloisten julkisten palveluiden saatavuudesta.

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden 2016 budjetin palautekeskustelusta

Perjantai 18.12.2015

Eduskunta aloitti vuoden 2016 budjetin palautekäsittelyn maanantaina yleiskeskustelulla. Tiistaina siirryttiin käsittelemään ensi vuodelle osoitettuja määrärahoja hallinnonaloittain. Alla tiivistetysti puheenvuoroissani esiin tuomiani näkökulmia.

Turvapaikanhakijat kuluttavat oikeuslaitoksen resursseja kohtuuttomasti

Suomen heikko taloudellinen tilanne heijastuu myös oikeuslaitoksen käytössä oleviin voimavaroihin.

Omassa puheenvuorossani korostin kesällä laajasti eskaloituneen turvapaikanhakijatilanteen ja sen pitkään jatkuneen hallitsemattomuuden aiheuttamia mittavia lisäkustannuksia, jotka muodostavat ensi vuoden talousarvion epävarmimman osuuden. Oikeusministeriön hallinnonalalla turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee näkymään varsinkin nousevina turvapaikanhakijoiden oikeusapukuluina sekä turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten määrän kasvuna. Kielteisen päätöksen saanet kun voivat päätöksestä valittaa.

Hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä osoitetaan lisämäärärahaa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn. Pidän tätä hyvänä ratkaisuna sillä on erittäin tärkeää, että nämä valitukset käsitellään mahdollisimman nopeasti.

 

Sisäinen turvallisuus vai sisäinen turvattomuus?

Sisäministeriön hallinnonalan budjetista keskusteltaessa huomio kiinnittyi eritoten sisäiseen turvallisuuteen, tai kuten puheenvuorossanikin totesin, kyse on jo ennemmin sisäisestä turvattomuudesta.

Maassamme vallitsee tilanne, jossa sisäisen turvallisuuden kestävyyttä koetellaan sekä kansalaisten että poliisin näkökulmasta. Poliisin työtehtävien kenttä paisuu yhä vähenevän väkimäärän johdosta. Turvapaikanhakijat lisäävät painetta poliisin resursseissa ja yleisessä jaksamisessa. Tämä vakava viesti tulee kentältä. Päijät-Hämeessä jo nyt olevat vastaanottokeskukset työllistävät poliisia muiden velvoitteiden ohessa, ja työtehtäviä joudutaan priorisoimaan. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa 300 000 euroa paikallispoliisien toimintaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuneiden tehtävien hoitoon, kiitos siitä. Kysyin ministeriltä myös hänen mietteitään siitä miten taloudelliset ja henkilöresurssien paineet pystytään hoitamaan niin, että poliisit jaksavat työssään ja kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi.

Kuten monet muut edustajat, myös minä saan päivittäin postia kansalaisilta, jotka kertovat pelkäävänsä omasta, perheensä tai läheistensä puolesta. Erityinen huoli on myös kuntapäättäjän näkökulmasta se, ettei kuntapäättäjiltä kysytä mielipidettä vastaanottokeskuksen perustamisesta paikkakunnalle. Näin sen ei pidä olla. Ei voi olla oikein, että laskut kotouttamisen jälkeen lankeavat kuntalaisten maksettaviksi.

 

Maanpuolustusjärjestöjen tukemiseen lisäresursseja

Yleinen asevelvollisuus on keskeinen osa Suomen puolustusta. Yleisellä asevelvollisuudella on vankka tuki niin asevelvollisten, valtion johdon kuin kansankin parissa. Maamme puolustamisen mahdollistavat yleinen asevelvollisuus ja hyvin koulutettu reservi. Reserviläisten taitoja ylläpidetään omaehtoisen harjoittelun kautta mutta myös kertausharjoitusten sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta. 

Hallitusohjelman mukaisesti reservin kertausharjoitusten määrä pidetään riittävänä. Myös vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli Suomen puolustusjärjestelmissä. Tämän totesi myös valiokunta. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnalla vahvistetaan reservin suorituskykyä sekä yleistä maanpuolustustahtoa.

 Tieverkosto kuntoon!

Liikennepolitiikka ja liikennejärjestelmät nivoutuvat tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin. Erityisesti ne vaikuttavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, talouteen, työllisyyteen ja alueiden kehittämiseen. Hallitus varsin perustellusti panostaa liikenneverkkoon parantamalla erityisesti tie- ja rataverkon kuntoa asteittain kuluvan hallituskauden aikana. Liikenneinfran kertyneen korjausvelan pysäyttämiseksi on varattu yhteensä 600 miljoonaa euroa vuosille 2016—2018.

Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään 40 miljoonan euron kohdentamista 10 eri pääluokan alle. Päijäthämäläisenä kansanedustajana iloitsen Kimolan kanavan kunnostamisen mahdollistavan rahoituksen myöntämisestä. Kimolan kanavan kunnostaminen on ylimaakunnallinen kehittämishanke, jonka aloittamista ajoimme aktiivisesti jo viime vaalikaudella. Hankkeella on laajat alue- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset erityisesti matkailuelinkeinojen kannalta mutta myös muun yritystoiminnan näkökulmasta.  

Puheenvuorossani toin esiin huoleni Päijät-Hämeen kestämättömästä tieverkon korjausvelanmäärästä, ja kysyin ministeriltä onko hän nyt viimein se ministeri joka tulee näyttämään vihreää Lahden eteläisen kehätien (VT 12) hankkeelle.

Päijät-Hämeessä on Lahden eteläisen kehätien vt 12 rakentamista suunniteltu vuosikymmenien ajan. Nykyisin tielinjaus kulkee tärkeiden ja arkojen pohjavesialueiden päällä. Tiellä kulkee päivittäin paljon rekkoja, joiden sisältö aiheuttaisi maaperään joutuessaan korvaamatonta vahinkoa pohjavesille. Erilaisia läheltä piti tilanteita tapahtuu päivittäin. Vilkkaasti liikennöity tie kulkee Lahden kaupungin läpi. Lähellä on kouluja, ja kohta myös uusi Lahden matkakeskus avautuu. Liikenneministeri Berner totesi, että rahoitusmallit ja erityisesti uusien rahoitusmallien etsiminen on keskeinen asia myös liikennehankkeissa. Tämä kireä taloustilanne vaatii innovatiivisuutta sekä ennakkoluulottomuutta sekä myös vastuunottoa. Täällä on painotettu paljon sitä, että valtion pitää kantaa vastuuta myös liikennehankkeista eikä sälyttää vastuuta kunnille. 

Hollola ja Lahti pyrkivätkin toimimaan edelläkävijöinä innovatiivisten liikenne- ja rahoitusratkaisujen etsijöinä. Kunnat ovat tarjonneet hallitukselle mahdollisuutta hyödyntää kuntien 28 prosentin rahoitusta hankkeelle. Se vaatisi uutta lainsäädäntöä ja uudenlaista otetta suurien tieliikennehankkeiden toteutukseen. Olen erittäin iloinen siitä, että alueen poliittiset päättäjät ja kahden eri kunnan päättäjät sekä myös täällä eduskunnassa niin opposition kuin hallituksenkin edustajat ovat tiukasti tämän hankkeen takana.

 

Tietojärjestelmien kehittäminen kallista mutta välttämätöntä

Hallitus pääsi menneenä syksynä sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskeisimmistä suuntaviivoista. Tuleva sote-uudistus tulee olemaan lähitulevaisuuden suurin haaste, ja jotta säästötavoitteisiin päästäisiin, julkiset palvelut toimisivat ja kansalaiset sekä niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat voisivat luottaa tiedonkulkuun ja sen virheettömyyteen, on tietojärjestelmien kehittäminen välttämätöntä. Hallitus on käynnistänyt julkisten palveluiden digitalisointia koskevan kärkihankkeen, johon ensi vuonna osoitetaan 27,5 miljoonaa euroa, muun muassa kansallisen palveluarkkitehtuurin kokonaisuuden kehittämiseen. Tähän liittyvät asiat muodostavat järjestelmien välisen integraation, ja eri järjestelmien välillä on oltava toimivat rajapinnat. Myös ne ihmiset on otettava huomioon, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia